Rappiolla

Rappio-Pena on tehnyt paluun. Mut olinhammää kokonaiset kolmetoista päivää tipattomalla! Eiks se oo ihan hyvä syy vähän rellestää?!?!?"?! Sit lähtiki vähän maksa lapasesta niin sanotusti. Huom. lauseeni saattavat sisältää liioittelua.

Kuten edellisen kerran kuulumisiani kertoillessani mainitsin, aioin vähän juhlia. Niin tein.

Viime viikon keskiviikkona kaikki alkoi. Lähdin ystävieni Anaali-Ainon ja Seksi-Eijan (mää en oikein tiedä halusinksmää ees kirjottaa noita nimiä tänne) kanssa bisselle. No ei juotu yksii tai kaksii. Paitsi Eija, joka ei ottanut mitään. Se ei kato tarvii alkoholia ollakseen kiva ja sosiaalinen. Ilta jatkui Rumassa. Oli kiva ilta. Eipä muuta siitä. Itsenäisyyspäivä oli jälleen krapulapäivä. Niin kuin joka vuosi. En katsonut linnanjuhlia. Mut Cheek veti kuulemma kovaa friistailii.

Perjantaina oli sitten juhlat Penan linnassa. Tai hotellissa. Pidin siis kämpälleni pienimuotoiset hautajaiset. Kutsuin paikalle täällä meikän luolassa pailanneita ja vähemmän pailanneita ihmisiä ja eläimiä. Pilleet oli aivan mainiot, eikä sitä häätöäkään saatu, vaikka vähän verta nenästämme kaivelimmekin ehkä äänekkyytemme kanssa. Kiitos kaikille aasendeelareille, olitte niin siististi että ansaitsisitte melkee jonkun säätänän palkinnon!!!!

Aasin seikkailut osa 1.

Kyseisenä perjantaina saapui myös vihdoin kauan kaipaamamme GG-paidat ja tarrat. Paidat meni vaihtoon, mutta tarrat löysivät paikkansa mitä hienoimmista paikoista. As you can see.

Kuvassa myös villasukat.

Aasin seikkailut osa 2.

Aasin seikkailut osa 3.

Jossain vaiheessa iltaa päättelimme olevamme liian äänekkäitä ja siirryimmä pitämään ääniä erääseen paikalliseen tanssiravintolaan nimeltä Ruma. Kuinkas ollakaan. Sitten tapahtui jotain, sen perään jotain ja vielä vähän jotain ja "aamulla" mä näytin tältä:

Lauantai olikin sitten viimeisen päälle megadarrapäivä. Otin tuon kuvan itsestäni ennen kauppaan menoa ja kaupassa löin kassahihnalle viisi asiaa: pakastepizzan, karkkipussin, Cola-pullon, sipsipussin ja Olo -jogurtin. Myyjä ei varmaan arvannut meikän sen hetkistä olotilaa. Makasin koko illan sängyssä ja seurailin sivusilmällä Barney Stinsonin seikkailuja. Joista en seuraavana päivänä muistanut mitään.

Seuraavana päivänä, eli sunnuntaina, oli vuorossa bänditreenit. Mua ahdisti ja vititti niin suunnattomasti, että nappasin kaikki perjantain jämäjuomat reeneihin messiin ja nautiskelin niillä itteni mukavaks. Treenit oli kyä ehkä parhaimmat hetkeen jeejee!

Kuvassa koko mun omaisuus.  Miinus läppäri.

Sunnuntaisuojakänni ja sillä lailla. Maanantaina pienen päänsäryn jäytäessä takaraivoa lähdin aamulla hirveällä kiireellä kouluun kello 9 toteamaan, että kolme ensimmäistä tuntia on peruttu. Siellä sitten odottelin tyynesti kolme tuntia seuraavien tuntien alkua. Tunti vihdoin alkoi, lampsin istumaan, avasin kalenterin ja tajusin, että munhan pitäis olla töissä. Menin sitten töihin. Niinpänii. Tiistaina olin myös töissä. Tsuibaduiba.

Joku kiva talvimaisema

Keskiviikko oli jännä päivä. Ensin oli joulumyyjäiset, joita luokkamme järjesti Sammonkadun kauppiksen ala-aulassa. Täys farssi koko tapahtuma ja joululaulut raikaa päässä vieläkin.

ehehehehe

Joulumyyjäisissä patsastelin koko päivän korollisissa saappaissa ja päkiäni huusivat että "hallelujasaatana". Jossain vaiheessa päivää puhelimeni kilahti ja siihen saapui tekstiviesti, joka kertoi Zalandon pakettini olevan noudettavissa kotikulmieni Valintaladosta. Ja pakko sanoa television katselijoille ja Zalandovihaajille, että en ole nähnyt sitä niin saatanan ärsyttävää mainosta. Sori. Mutta uudet kengät! Ei korkoja! Maa jalkojen alla! AA! Siispä karkasin myyjäisistä hieman etuajassa, otin bussin ja kävin kaupasta hakemassa kenkäni, otin bussin ja suunnistin Pispalaan ja Vastavirralle viettämään kansainvälistä soundcheck -päivää yykaayykaayykaa ja heittämään edelliset kengät kuuseen ja uudet mukavat jalkaan. Aijai.

Kuvassa uudet kengät ja eväs

Yks hienoimpia juttuja Vastavirralla meikän mielestä oli ehkä kaiken muun hienon lisäks myös ehdottomasti kasvisruoka. Yleensä bändisafkat on meininkiä kinkkukiusaus, makkarakeitto, jauhelihamössö ja muuta ruokaa ei ole saatavilla. Tyydy sitten kämäseen salaattiin ja ruisleivän palaan, kun et lihaa syö ja vetele niillä eväillä hyvä keikka ja jaksa dokata aamuun asti. Vastavirta on kuitenkin nimensä veroinen mesta; tarjolla ei ollut mitään muuta kuin ylläolevassa kuvassa kokeilevaa spagettihässäkkää, joka ei sisältänyt lihaa. Vaan kuvasta päätellen ja mauista muistellen maissia, papuja, soijaa ja sibalia ja kaikkea jännää. Ruoka oli erittäin hyvää, vaikkei kovin kauniilta näytäkään. Hahaha mutta Nappe haki tietty suoriltaan Vaakon nakkia. Nössö.

Apina-Nappe. Tästä kuvasta saat päänsäryn.

Iina ja sen soitin

Ei väsytä!

.............?

Aasin seikkailut osa 4.

Sit me vedettiin ihan sikahyvä keikka ja meillä oli ihan mielettömän kivaa. Vaikka ei ollutkaan paljoa jengiä ja meitä oli katsomassa ehkä neljä kutsumaamme kaveria ja ja ja mitä vielä. Oli vaan todella hyvä boogie. Vastavirralta jatkoimme matkaa neljän baariin ja pidimme lisää kivaa. Eipä siinä. Oli vissiin ihan hauska ilta ku kännykkään sateli yöllä ja seuraavana aamuna anteeksipyyntöjä ahaha.

Aasin seikkailut osa 5

Joopajoo. Sit olinki torstaina aika väsynyt, enkä jaksanut raahautua kouluun.

Sitte oliki jo taas perjantai ja työntäyteinen sellainen. En sano muuta kuin että yks rankimmista työilloista pitkään aikaan, humalaiset ihmiset on vaan niin käsittämättömiä. En minäkään varmaan mikään kaunis ja hyvältä tuoksuva kukkanen ole, mutta veikkaisin, että omaan edes jonkin sortin käytöstavat, myös pelti kiinni.

Lauantaina vietin taas viinatonta krapulaa ja missäs muuallakaan sitä vietin, kuin levykaupan tiskin takana. Siihen en sano muuta, kuin että ihmiset on jouluna ihan vitun sekaisin.

Pelastin itseni yks päivä tylsistymästä ja testasin smokey eyeta henkkamaukan paletilla. Eihän se mitään Lancômee oo enkä mää mikään meikkitaiteilija.

Jooopa. Nyt onkin sit sunnuntai, eli tänään. Tänään on tänään. Tänään mä oon mm. nukkunut tosi myöhään, suunnitellut koko aamun tekeväni kaikkea ja tein jopa muuttoilmoituksen, opintotukihakemuksen, ruokaa, kävin kaupassa, leivoin sämpyliä, pesin pyykkiä, tein torttuja, söin, datasin ja tittidii. 

Paska ja Oksu muuttaa tuohon meidän naapuriin jeee ja ne tekee muuttoa actually ihan niinku at the moment. Jee. Mä taidan kuitenkin tästä muuttaa itteni unten maille.

Joo. Joulumieli minulta on jälleen hukassa, as always, vaikka torttuja paistelenkin ja piparia maistelenkin. Lahjojen hankinta tuntuu ylivoimaiselta ja ää tässä pitäis pakatakin ja muuttaa ja vaikka mitä. Ens viikko kauhistuttaa jo pelkkänä ajatuksenakin, täytyy yhdistää koulu, duuni ja siivouspakkausmeiningit ja kaikki muu. Sit onkin jo viikonloppu ja maailmanlopun pileet ja mä ja Iina Vikkulassa akkarit ja kaljat kourassa. Sit on joulu. Sain tänään kuulla, että ollaan jouluna koko kööri koossa, voi veljet! <3 En oikeesti malta oottaa. Pukkia. 

Ainii! Pyörittelin tänään  myös pitkästä aikaa vinyyliä ja se oli tosi kivaa. 

Ja ainiin! Bloggerin kommentointi on haistattanut mulle paskat jo miljoona kertaa, olen saanut kommentteja ja vastannut niihin, mutta niitä minun vastauksia ei näy. :(( (kaksoisleukahymiö)
En siis tiedä, oletko 'kkatei' saanut vastaukseni, mutta se meni jotenkin niin että kiitos ja oot ite. :---)



ÖITÄPÖITÄ

Kuuluu kuvien kanssa

FINALLY pääsen kuvien kera kertomaan mitä meitsille kuuluu! JEEEE SÄÄTTÄNÄ.
Homman nimi nyt tämä: laitan kuvan ja kerron siitä tarinan. Kuvat on vähä pyllylaatua mut onpaha kuvia ja vihdoin jotain tarinaa tästä elämästä. Yeah right.

Isänpäivänä päätin tehdä isille lahjaksi muffinseja. Otin ne liian aikaisin uunista pois ja ne lässähti. Laitoin ne takaisin uuniin ja ne paloi. Tietty. Vein muffinsien sijaan isille lahjaksi vanhimman veljeni, mikä oli hymyjuttu isille. Mun veli on myös kokki ja sitä vähän nauratti mun leipurin taidot.

Nuorin veljeni sen sijaan sairasti muutaman päivän TAYSissa pusutautia. Tosi sairaan näköinen on. Sairaalahuoneessa haisi krapula ja sieltä näki Hervantaan.

I PREFER THE DRUMMER. Poitsujen keikka. Hien makuista olutta ja promilleja seinässä. 

Joulu tuli kauppikseen jo marraskuussa. Vittu.

Lauantaieväät. Ehkä toissalauantailta tai sitä edelliseltä? Can't remember. Itse tehtyjä burgereita sänpylästä beeffiin nomnom. Megaturvotusruokaa. Kylkeen vähä kokkelia ja jälkkäriks säkillinen karkkia. Krapula on taattu.

 Ruoja meni äitin sänkyyn ja kaivo tiensä päiväpeiton alle ja tyynylle. Äiti tästä suuttui ja kissa lensi kaaressa. Siitä sitten kissa suuttui ja äitille tuli paha mieli ja omatunto. Äiti antoi Ruojalle maitoa ja kalkkunaleikkelettä lohdutukseksi. Ruoja ei ollut enää vihainen. Mutta leikkele ei kelvannut, olihan se jotain Lidlin halpiskakkaa.

Tässä meikällä on darra. Poitsujen keikan jälkeinen aamu. Varmaan kauppaan menossa. Olin tästä päivästä alkaen yli kaksi viikkoa nauttimatta alkoholia. OHO.

 

Tässä on heräteostos. Se tikittää. Se ei ole pommi. Pitkästä aikaa sellanen juttu, minkä näät kaupassa ja se on vaan yksinkertaisesti PAKKO saada. Mut kyl mä viel silti haaveilen rannekellosta.

 

Viime perjantai. Pakkahuone. 21 tuntinen perjantai.

 

Viime lauantai. Krapula ilman viinaa ja krapula ilman viinaa -eväät. <3

 

Joku päivä takaperin vissii sato lunta ja pakkaset saapuivat ja mulla oli tylsää röökillä. Sydän lumelle ja pakkaselle ja kaikille.

 

Parasta talvessa on myös villasukat. Varsinki nää.

 

Parasta talvessa myös ruoka. Väänsin sunnuntaina joulukuun kunniaksi tortut.

 

Maanantaina jaoin naapuritaloihin Joulumyyjäis-"julisteita" ja vierailin tulevan kämppämme huudeilla vähän vaklaamassa että miltä siellä näyttää. Hissi on aika härskisti väritetty meikän mielestä. Ja näytän tässä kuvassa tosi oudolta.  

 

Parvekkeen ovi oli lukossa ja en päässyt röökille tulevalle lempparipaikalleni. Nappasin kuitenkin kuvan lasin läpi ja ah, mitkä maisemat. Meitsi tykkää. Ja parvekkeella oli penkki! PERKELE pääsen istumaan ja polttamaan kessua.

 

Toissapäivänä aloittelin vähän muuttopuuhia ja kaivoin kaapista rytkyjä ja heittelin lattialle. Tänää pitäs roudata ainakin 4 kassillista UFFin keräykseen ou nou.

 

Löysin siivotessa tollasen hienon tukkalaitteen

 

 

Jooooo. Se oli siinä. Huisin jännää on tää elämä. Tänään jatkan kaappien raivaamista ja vähän siivoilen ja illalla otan ehkä bissen tai pari tai jotain ja huomenna ehkä vähä äänityshommia Paskan kotistudiossa Herwoodissa ja sivusilmällä linnanjuhlia, perstaina hautaan kämppäni kivojen kavereiden kera ja aattelin olla aika humalassa. Tuolla ulkona on tosi kiva ilma.

Oon yrittänyt olla tässä niinku hyvällä tuulella ja yltiöpositiivinen. Toimii. Tai sit se on tuo lumi ja pakkanen ja valoisuus joka meikän serotoniinitasoja nostattelee. Tai sit se on suklaa.

 

Nyt lähden poliisiasemalle hakemaan passiani, jotta pääsen hoitamaaan maanantaina viisumeja kuntoon Intian suuntaan! 8-----) Enää neljä kuukautta ja pari päiväÄÄ. huhhu!

 

Moikkis <3

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Daadaadarrandaa

Tein eilen 21-tuntisen kouluduunipäivän. Rämmin 10cm:n lumihangessä Pakkikselta himaan kello puoli 4 aamulla ja tennarit jalassa ofköörs. Nukuin viisi tuntia ja heräsin uudelleen töihin. Aamulla näytin siltä, kuin olisin juonut eilen asiamiessalkullisen olutta. Olokin oli sellainen. Tein tänään neljä tuntia töitä ja kauppasin monta levyä. Hassua, että päivä meni kivasti, vaikka olo oli kuolema ja pystyynsammuminen lähellä. Käytännössä oon nyt kahden vuorokauden aikana tehnyt 25 tuntia hommia. Hyviä hommia.

Tänään töiden jälkeen näin ihanaa Emma-Lottaa, istuin Cafe Europassa, join kallista teetä, söin kallista keksiä ja kuuntelin Sici & The Boogie Brothersin soundtsekkoslovakiaa. Mahti orkesteri. Veto olis tänään klo 23, mutta musta tuntuu, että meikän jalat ei sinne asti kanna. Harmi, koska tästä järkyttävästä horkasta huolimatta tekis mieli vähä pailaa. Rairai. Onneks ostin herkkuja, joita voin lärviini tunkea sitten, kun herään päikkäreiltäni. Jos herään. Pakko kyllä herätä syömään, muuten kupsahdan. Meikän ruokavalio on tänään koostunut tasan siitä yhdestä megakokosesta cookiesta ja yhdestä 6 tuntia lämpöisessä seisseestä juustosämpylästä. Naminami. Vittuako jätin eväät aamulla kotiin nii. En tiiä.

Kuunneltiin tänään töissä Popedaa ja se kuulosti ihan älyttömän tuoreelta. Nauratti. Mää lauloin mukana. Popeda ei oo mun lempibändi. Kuunneltiin myös PÄÄ KII -orkesteria ja se oli hyvä. Grundströmin Otto se on vaan taitava jantteri.

Joo eipä tässä muuta. Teki vaan mieli kirjoittaa. Hyi että, rumpufilli rinnassa. Nyt kyllä ne päikkärit, ennenku kuolen kakskybäsenä sydäriin oikeesti. He he. Öitä ja kivaa löördaaggia eevribaadi!

Tarjoilenpa teille kuvamateriaalin puutteessa vähän ikivanhaa Irc-Galtsu -matskuu väsyneestä naamasta vuodelta 2007:

:-----------D