Näytetään tekstit, joissa on tunniste rappio. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rappio. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Rappiokesä, kotiaresti ja viiden päivän kesäloma

Huhuh. Ihanaa olla rappiolla, ei huolet paina, ei rasitu polla. T. Eppu. Mutta kun rappio loppuu, huolet taas painaa ja polla rasittuu. T. Pena. Simple as that. Sain sen taas kokea. On ollut ihan parasta bestiä ja hauskaa kyllä tämä kesä voi vitsit! Nyt rauhoitun. Tässä vähän kuveja ja tarinoita hauskoilta viimeajoilta:

Toissa viikonloppuna oli paljon olutta. Ja paljon kivaa. Katusoitettiin koko lauantai yö ja liito-oravat tais tulla taas kylään. Hauskaa oli big time. Seuraavat kuvat ovat saman illan aamulta.
Kello ehkä 05 ja tuomiokirkon huudit.  Ja kuvan ottaneelle herrasmiehelle kohteliaat kiitokset. Ainakin Iinalta. 
Tuomiokirkon huudeilta päädyimme Rauhaniemen rantaan naku-uinnille kello ehkä 06 aamulla. Ehkä kesän paras aamu! Rakkautta. Toivottavasti kukaan muu ku Eve ei ollut kameran kanssa näkemässä meitsejä ::DD

Samana iltana edellisellä viikolla vessanpönttöön pudonnut Nokialaiseni haukkasi viimeiset hapet Hämeenkadusta. Kaveri siis elpyi vessanpöntöstä vielä, mutta Hämeenkadun kiveys oli viimeinen niitti. Ja omistajalla oli siitäkin syystä vähän morkkis seuraavana aamuna. Mutta siitä selvittiin. Maanantaina suuntasimme Paskan kanssa mökille viettämään laatuaikaa ja kiusaamaan tätiäni. Eräjormailtiin, kaivettiin matoja, kalastettiin, juotiin viintä, saunottiin ja syötiiin niin hyvää ruokaa. Saatiin kalaakin hehee. Kuvia ei ole, koska se Nokialainen tosiaan vähän maistoi sitä katua. Mökkireissulla mulle iski kouluressi ja dementia. Tiistaina olinkin jo kotona hikipäässä hoitamassa kaikkia hoitamattomia asioita ja sainkin kuin sainkin ne hoidettua. Hyvä mä. No. Sitten tuli keskiviikko. Olin töissä ja mua vitutti. Sitten pääsin töistä ja lampsin kauppaan ja ostin KAKS kaljaa. Ja no. Rest is history. Siitähän kehkeytyi vallan kivat kaksipäiväiset kaupunkifestarit. Torstai olikin oloista huolimatta oikein kiva päivä. Tunti heräämisen jälkeen istuttiin jo aamuterdellä korjaavilla, sitten käytiin Paskan kanssa kirpparikierroksella ja hain myös uuden puhelimen, jolla sekoilin heti ensimmäiseksi Twitterissä, niinku näin:

  1. Ja ostin sitte uuden puhelimen ku menin viemään edellistä huoltoon. Oli niin hyvännäköne myyjä.

  2. :):):) Eihän tää ollenkaan huonolta kuulosta :) /Selene

Että jesjes. Hyvä mä! Loppu-torstai menikin sitten seuraavissa tunnelmissa:
 (nyt on kuvia koska se uus puhelin...)

Kiitos Jeesus ruoasta, kokki haista vittu
Ja näin

Ja perjantai menikin sitten näin:

Oho... festarijalat ilman festareita. Tai no. 
krapulakissa

Sitten äiti soitti ja päätti että mä oon kotiarestissa. No sehän passas mulle oikein hyvin. Perjantaina saavuin siis Herwoodiin ja täällä mä olen vieläkin. Vietän viisipäiväistä kesälomaa ja lihon. Jes. Barneykin pääsi mummolaan (lihomaan). Loma on ollut kyllä poikaa, jos noin vammasesti saa sanoa. Huomenna se tosin päättyy ja pendoliino irtoaa laiturista kello 09.05 kohti Mikkeliä Pieksämäen kautta. Siellä asun taas viisi päivää Persepoliksessa leirintänatsina. Jesjesjes olen innoissani. 
Nyt vähän kuvia mun Herwoodin loma-albumista:

Tuli kokeiltua tällasia huuuumeita. Tosi hyvin nukutti kyllä ainakin mua. Leguaanejakaan ei hirveesti näkynyt.
Ja Barskiakin nukutti
Tuli mieleen Sauron tosta pökkelöstä. Vähemmän elokuvia mulle ehkä?
Äiti on paras
Ei väsytä ei väsytä ei
Koska kakkapylly
Äiti käski mun kiivetä tollasen pienen kiven päälle. No, äitin tyttö ku oon ni tartuin tuumasta toimeen!
Pitihän siellä nyt boustailla
Mä ainakin näen tässä naaman!
Jooga-cat
Psycho-cat
"Mitä vittua? Onks noi sun jalat", sanoi äiti ku istu mua vastapäätä tuossa pöydässä.
Jos joskus eksytte Hervantaan, tsekatkaa ravintola nimeltä Malabadi. Ruoka oli tositosi hyvää ja hyvännäköstä!
Toissapäivänä oli pizzapäivä. Toi valkosipulikuppi oli jälkkäriks. Meinasin saada sydärin kyllä. 

Joo. Kuvat tais olla siinä. Ja tarinatkin ehkäpä. En jaksa taas ylläripylläri runoilla enempää. Kiirettä pitää seuraavat kolme viikkoa niin että huh. On Jurassiccia, muuttohommia, kouluhommia, keikkahommia, tapahtumahommia, Rockfutishommia ja kaikenlaisia hommia mitä pitää hoitaa. Voipi olla että palailen tännekin vasta sitten kun aika siltä näyttää. Eli vapaalta.

Kaikesta sekoilun ja väsymyksen ja turvotuksen ja kaiken määrästä huolimatta meitsi on nyt aika onnellinen! Rakauta kaikile!

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Rappiolla

Rappio-Pena on tehnyt paluun. Mut olinhammää kokonaiset kolmetoista päivää tipattomalla! Eiks se oo ihan hyvä syy vähän rellestää?!?!?"?! Sit lähtiki vähän maksa lapasesta niin sanotusti. Huom. lauseeni saattavat sisältää liioittelua.
Kuten edellisen kerran kuulumisiani kertoillessani mainitsin, aioin vähän juhlia. Niin tein.
Viime viikon keskiviikkona kaikki alkoi. Lähdin ystävieni Anaali-Ainon ja Seksi-Eijan (mää en oikein tiedä halusinksmää ees kirjottaa noita nimiä tänne) kanssa bisselle. No ei juotu yksii tai kaksii. Paitsi Eija, joka ei ottanut mitään. Se ei kato tarvii alkoholia ollakseen kiva ja sosiaalinen. Ilta jatkui Rumassa. Oli kiva ilta. Eipä muuta siitä. Itsenäisyyspäivä oli jälleen krapulapäivä. Niin kuin joka vuosi. En katsonut linnanjuhlia. Mut Cheek veti kuulemma kovaa friistailii.
Perjantaina oli sitten juhlat Penan linnassa. Tai hotellissa. Pidin siis kämpälleni pienimuotoiset hautajaiset. Kutsuin paikalle täällä meikän luolassa pailanneita ja vähemmän pailanneita ihmisiä ja eläimiä. Pilleet oli aivan mainiot, eikä sitä häätöäkään saatu, vaikka vähän verta nenästämme kaivelimmekin ehkä äänekkyytemme kanssa. Kiitos kaikille aasendeelareille, olitte niin siististi että ansaitsisitte melkee jonkun säätänän palkinnon!!!!

Aasin seikkailut osa 1.
Kyseisenä perjantaina saapui myös vihdoin kauan kaipaamamme GG-paidat ja tarrat. Paidat meni vaihtoon, mutta tarrat löysivät paikkansa mitä hienoimmista paikoista. As you can see.


Kuvassa myös villasukat.
Aasin seikkailut osa 2.
Aasin seikkailut osa 3.
Jossain vaiheessa iltaa päättelimme olevamme liian äänekkäitä ja siirryimmä pitämään ääniä erääseen paikalliseen tanssiravintolaan nimeltä Ruma. Kuinkas ollakaan. Sitten tapahtui jotain, sen perään jotain ja vielä vähän jotain ja "aamulla" mä näytin tältä:


Lauantai olikin sitten viimeisen päälle megadarrapäivä. Otin tuon kuvan itsestäni ennen kauppaan menoa ja kaupassa löin kassahihnalle viisi asiaa: pakastepizzan, karkkipussin, Cola-pullon, sipsipussin ja Olo -jogurtin. Myyjä ei varmaan arvannut meikän sen hetkistä olotilaa. Makasin koko illan sängyssä ja seurailin sivusilmällä Barney Stinsonin seikkailuja. Joista en seuraavana päivänä muistanut mitään.
Seuraavana päivänä, eli sunnuntaina, oli vuorossa bänditreenit. Mua ahdisti ja vititti niin suunnattomasti, että nappasin kaikki perjantain jämäjuomat reeneihin messiin ja nautiskelin niillä itteni mukavaks. Treenit oli kyä ehkä parhaimmat hetkeen jeejee!

Kuvassa koko mun omaisuus.  Miinus läppäri.
Sunnuntaisuojakänni ja sillä lailla. Maanantaina pienen päänsäryn jäytäessä takaraivoa lähdin aamulla hirveällä kiireellä kouluun kello 9 toteamaan, että kolme ensimmäistä tuntia on peruttu. Siellä sitten odottelin tyynesti kolme tuntia seuraavien tuntien alkua. Tunti vihdoin alkoi, lampsin istumaan, avasin kalenterin ja tajusin, että munhan pitäis olla töissä. Menin sitten töihin. Niinpänii. Tiistaina olin myös töissä. Tsuibaduiba.

Joku kiva talvimaisema
Keskiviikko oli jännä päivä. Ensin oli joulumyyjäiset, joita luokkamme järjesti Sammonkadun kauppiksen ala-aulassa. Täys farssi koko tapahtuma ja joululaulut raikaa päässä vieläkin.

ehehehehe
Joulumyyjäisissä patsastelin koko päivän korollisissa saappaissa ja päkiäni huusivat että "hallelujasaatana". Jossain vaiheessa päivää puhelimeni kilahti ja siihen saapui tekstiviesti, joka kertoi Zalandon pakettini olevan noudettavissa kotikulmieni Valintaladosta. Ja pakko sanoa television katselijoille ja Zalandovihaajille, että en ole nähnyt sitä niin saatanan ärsyttävää mainosta. Sori. Mutta uudet kengät! Ei korkoja! Maa jalkojen alla! AA! Siispä karkasin myyjäisistä hieman etuajassa, otin bussin ja kävin kaupasta hakemassa kenkäni, otin bussin ja suunnistin Pispalaan ja Vastavirralle viettämään kansainvälistä soundcheck -päivää yykaayykaayykaa ja heittämään edelliset kengät kuuseen ja uudet mukavat jalkaan. Aijai.

Kuvassa uudet kengät ja eväs
Yks hienoimpia juttuja Vastavirralla meikän mielestä oli ehkä kaiken muun hienon lisäks myös ehdottomasti kasvisruoka. Yleensä bändisafkat on meininkiä kinkkukiusaus, makkarakeitto, jauhelihamössö ja muuta ruokaa ei ole saatavilla. Tyydy sitten kämäseen salaattiin ja ruisleivän palaan, kun et lihaa syö ja vetele niillä eväillä hyvä keikka ja jaksa dokata aamuun asti. Vastavirta on kuitenkin nimensä veroinen mesta; tarjolla ei ollut mitään muuta kuin ylläolevassa kuvassa kokeilevaa spagettihässäkkää, joka ei sisältänyt lihaa. Vaan kuvasta päätellen ja mauista muistellen maissia, papuja, soijaa ja sibalia ja kaikkea jännää. Ruoka oli erittäin hyvää, vaikkei kovin kauniilta näytäkään. Hahaha mutta Nappe haki tietty suoriltaan Vaakon nakkia. Nössö.

Apina-Nappe. Tästä kuvasta saat päänsäryn.
Iina ja sen soitin
Ei väsytä!
.............?
Aasin seikkailut osa 4.
Sit me vedettiin ihan sikahyvä keikka ja meillä oli ihan mielettömän kivaa. Vaikka ei ollutkaan paljoa jengiä ja meitä oli katsomassa ehkä neljä kutsumaamme kaveria ja ja ja mitä vielä. Oli vaan todella hyvä boogie. Vastavirralta jatkoimme matkaa neljän baariin ja pidimme lisää kivaa. Eipä siinä. Oli vissiin ihan hauska ilta ku kännykkään sateli yöllä ja seuraavana aamuna anteeksipyyntöjä ahaha.

Aasin seikkailut osa 5
Joopajoo. Sit olinki torstaina aika väsynyt, enkä jaksanut raahautua kouluun.
Sitte oliki jo taas perjantai ja työntäyteinen sellainen. En sano muuta kuin että yks rankimmista työilloista pitkään aikaan, humalaiset ihmiset on vaan niin käsittämättömiä. En minäkään varmaan mikään kaunis ja hyvältä tuoksuva kukkanen ole, mutta veikkaisin, että omaan edes jonkin sortin käytöstavat, myös pelti kiinni.
Lauantaina vietin taas viinatonta krapulaa ja missäs muuallakaan sitä vietin, kuin levykaupan tiskin takana. Siihen en sano muuta, kuin että ihmiset on jouluna ihan vitun sekaisin.

Pelastin itseni yks päivä tylsistymästä ja testasin smokey eyeta henkkamaukan paletilla. Eihän se mitään Lancômee oo enkä mää mikään meikkitaiteilija.
Jooopa. Nyt onkin sit sunnuntai, eli tänään. Tänään on tänään. Tänään mä oon mm. nukkunut tosi myöhään, suunnitellut koko aamun tekeväni kaikkea ja tein jopa muuttoilmoituksen, opintotukihakemuksen, ruokaa, kävin kaupassa, leivoin sämpyliä, pesin pyykkiä, tein torttuja, söin, datasin ja tittidii. 
Paska ja Oksu muuttaa tuohon meidän naapuriin jeee ja ne tekee muuttoa actually ihan niinku at the moment. Jee. Mä taidan kuitenkin tästä muuttaa itteni unten maille.

Joo. Joulumieli minulta on jälleen hukassa, as always, vaikka torttuja paistelenkin ja piparia maistelenkin. Lahjojen hankinta tuntuu ylivoimaiselta ja ää tässä pitäis pakatakin ja muuttaa ja vaikka mitä. Ens viikko kauhistuttaa jo pelkkänä ajatuksenakin, täytyy yhdistää koulu, duuni ja siivouspakkausmeiningit ja kaikki muu. Sit onkin jo viikonloppu ja maailmanlopun pileet ja mä ja Iina Vikkulassa akkarit ja kaljat kourassa. Sit on joulu. Sain tänään kuulla, että ollaan jouluna koko kööri koossa, voi veljet! <3 En oikeesti malta oottaa. Pukkia. 
Ainii! Pyörittelin tänään  myös pitkästä aikaa vinyyliä ja se oli tosi kivaa. 



Ja ainiin! Bloggerin kommentointi on haistattanut mulle paskat jo miljoona kertaa, olen saanut kommentteja ja vastannut niihin, mutta niitä minun vastauksia ei näy. :(( (kaksoisleukahymiö)
En siis tiedä, oletko 'kkatei' saanut vastaukseni, mutta se meni jotenkin niin että kiitos ja oot ite. :---)



ÖITÄPÖITÄ