Penan kakkapäiväkirja: kaverit

Kävin sunnuntaina elämäni ensimmäistä kertaa brunssilla. Siis sellasella oikeella. Meikän aamupala yleensä on aika myöhäinen ja silloin tällöin se saattaa olla aika isokin. Yleensä se on päivällinen. Eiks se oo sit niinku brunssi vai hä.

Tarkoitus oli alunperin viettää laadukasta sunnuntai-aikaa salilla, mutta puhelimeni lauloi heti aamusta ja ehdotteli brunssia. Ensin ei haudattu salihaaveita, vaan päätettiin että menemme reippaina ekaks salille ja sitten hankimme poltetut kalorit brunssilla takaisin. Mentiin suoraan brunssille.

Hetkisen paikkaa arvottuamme päädyimme Koskikeskuksen Hulluun Poroon, koska kello lähenteli iltapäivää ja Porossa noutopöytien antimista voisi nauttia kello 17 asti. Brunssimme oli todellakin siis päivällinen/illallinen ja Poron tarjoama mättö sopikin konseptiin oikein mainiosti.

Mikä sitten Hullussa Porossa ansaitsi kymmenen pistettä ja papukaijamerkin? No. Ensinnäkin ruoan määrä, sitä oli tarjolla hullusti ja ruoka oli hyvää. Myös terassi kaupungin yläpuolella ja näköalat maistuivat ruoan lisäksi. Kelikin sattui olemaan oikein mukava. Kahvi oli mielettömän hyvää ja jäätelölle propsit kans. Nam.

Ja miksi valitsen brunssimestaksi ensi kerralla jonkun muun ravintolan?

No. Ensinnäkin, palvelu oli sysipaskaa. Mustia korppikotkia ja vilkkuvia VAALEANPUNAISIA kalsareita ja tarjoilijoita, jotka osaavat tasan yhden sanan, eikä se ollut "kiitos". Toiseksi, musiikki. Ravintolan soittolista käsittää pelkästään kuumimpia kotimaisia iskelmähittejä ja kestää n. tunnin - ennen kuin alkaa taas raikaamaan Jenni Vartiaiset alusta. No okei, Poro on ehkä tarkoitettu keski-iältään 30-40 vuotiaille tallaajille ja minä en ehkä ole sellainen. Ehkä?

Kolmanneksi, rakas ystäväni Google tiesi kertoa, että n. puoli vuotta sitten brunssin tarjonta oli suurempi ja hinta pienempi. Olin "hieman" pettynyt, koska tarjolla ei ollut niin paljoa herkkuja, mitä etukäteisgoogletuksen tarjoamat mielikuvat kertoivat. Missä kroissantit ja kakut ja sänpylät ja kaikki herkut mitä Google säätänä mulle lupasi??? Hinta oli noussut lähes kahteen kymppiin ja herkut oli karsittu pois.

Yhtenä miinuksena pakko mainita myös kirkuvat lokinpoikaset ja pöydillä hyppivät varpuset ja ampiaiset.

Enivei, ruokaa oli paljon ja se oli hyvää.

Salaattipöydässä oli tarjolla peruslounaspöytäsetti, eli salaattia, tomaattia ja kurkkua. Aika köyhää sanon mä. Kauppiksen Fazer Amican salaattipöytäkin on isompi - ja halvempi.

Hedelmiä oli tarjolla kolmea eri melonilajia ja persikkaa, ananiasta, mandariinia ja pääwynää, naminami. Kuivattu sibali ja leipäkrutonkisörsseli maistu myös.

Kokonaisuudessaan salaatti maistui mahtavalle!

Seura oli kyllä mitä parhainta

Ja sitten kimppuun simpukoiden ja muiden merenelävien ja napsujen ja juustojen. Alla olevasta annoksesta tuli tosin vähän huono olo. Tokalla linjastolla oli tarjolla juustoja, leikkeleitä, pateita, sibalia, oliiveja, kanaa, pastaa, erilaisia salaatteja (mm. sieni ja peruna ja kana), simpukoita, katkarapuja, aurinkokuivattua tomaattia, marinoitua valkosipulia ja vaikka mitä. Namskis nam. Leipä oli hieman kuivaa, mutta hyvää ja levite smakade gott också.
Lisäpisteitä pyllyjuustosta, aissatana se on parasta!

Mums

Näköalat jees

"Otetaan susta sellane bloggaajakuva"

JJOOPPAJOO

Poron terassi oli kyllä hyvin mukaisa paikka musiikista huolimatta. Tosin penkit oli vähän hassut ja pöydässä oli rumia kuvia ja niitä lintuja siinä pomppi. Mutta näköala toimi ja oli mukava kytätä alhaalla talsivia ihmisiä ja bongailla kaikkia hauskuuksia.

Jätkä nojaili ensin tuohon kylttiin

Merenelävien jälkeen talsimme hakemaan kolmannesta linjastosta vähän lämmintä ruokaa, koska vatsat ei vielä merenelävistä täyttyneet. Ruokaa ei harmiksemme ihan hirveästi ollut tarjolla, koska joku muukin oli keksinyt ilmeisesti vähän brunsseilla noin niinku sunnuntaisin. Omalta lautaseltani löytyi loppujen lopuksi pari wingsiä, perunamuusia ja jotain ihme juustokasvisrullaa. Ja lisää salaattia ja pyllyjuustoa.
On myös pakko antaa muuten yksi miinus siitä, että noutopöydissä ei lukenut missään, että mitä oikein on tarjolla. Menyy siis puuttui täysin. Semivegenä meikän piti arpoa, että missä on possua ja missä ei. Henkilökunnalta ei saanut ihan hirveän kattavaa vastausta. Allergikolle kans aika tylsä juttu, jos ei tiedä mitä syö. Itse olisin halunnut maistaa kaikkea, mutta sen sijaan, että olisin joka ruokalajin kohdalla häirinnyt tarjoilijaa ja saanut tympeitä vastauksia, tyydyin ottamaan lautaselleni niitä ruokia, joista tiesin, etteivät ne sisällä lihaa. Tylsää.

Oli pakko ottaa kuva ku poseerasivat niin nätisti ja kukaan muu ei kuvannut

Arska!

Jälkkärinä oli jätskii nam ja pallot sai pyöritellä itse. Jäätelökauha tosin lillui vesikipossa, mikä on bakteeripesä. Mut ihanssama! Jätski oli hyvää ja kahvi myös.

Istuimme loppujen lopuksi brunssilla melkein neljä tuntia. Olimme viimeiset asiakkaat, jotka ravintolasta poistuivat. Kaiken kaikkiaan brunssi oli hyvä. Ruoka oli hyvää, tila oli kiva ja plääplää. Eka brunssi ja so on. Annan kouluarvosanaksi kuitenkin kutosen, koska tietyt asiat ärsytti ihan todella. Seuralle ja ilmalle ja muille ravintolasta riippumattomille tekijöille annan kympin hehe.

Ehkä suurin puheenaiheemme brunssin aikana oli mafioiden ja muiden turhuuksien lisäksi uuden elämän aloittaminen. Koska ainakin meikän kevät, kesä ja alkusyksy (tai viimeinen vuosi) on mennyt enemmän tai vähemmän rappion puolelle. Päätimme siis pitää vanhalle elämällemme hautajaiset.

Porosta poistuessamme tapasimme ystävämme Saulin ja yhtäkkiä alkoi kummallisesti tekemään mieli olutta. Sauli lähti jatkamaan lenkkiään, me lähdimme viettämään vanhan elämämme hautajaisia ristiriitaisesti oluen merkeissä ja otimme kurssin kohti Rokkibaari Raideria.

Kyseisestä kuppilasta saimme vihdoin sitä asiakaspalvelua. Ja halpaa kaljaa.

Raiderille kymppi. Hyvää palvelua, hintalaatusuhde erinomainen, viihtyisä sisustus, musavideoita vuosien takaa, mukavia nojatuoleja ja jeeje. Raideri on muutenkin tosi nasta mesta. Meikän uus kantis.

Voi hitsin pimpulat ku meillä oli hauskaa.