Hirvikolari purjeveneellä ja muita tarinoita

Torstaista sunnuntaihin asuttiin purjeveneessä ja seilattiin ympäri Turun saaristoa. Edelleen tuntuu, että maa keinuu jalkojen alla. Reissu oli mitä mainion! Merivesi maistui pahalle, ruoka parhaalle, ruotsin kieli kuulosti kivalle ja saaristolaiselämä tuntui tämmösen sisämaan asukin mielestä aika eksoottiselle. Tuli nähtyä ja koettua kaikenmoisia asioita tuon neljän päivän aikana. Tässä tulee päivä kerrallaan sepostettuna meidän retkemme:

Dag ett: Tampere-Turku-Härjänmaa

Matkamme starttasi kohteesta Tampereen rautatieasema kello 10:11 paikallista aikaa. Junamatka meni paikkaillessa edellisyön univelkoja ja kuunnellessa musiikkeja. Ainakin minulla. Juoni tais pelata Angry Birdsiä.

Turkuun saavuimme noin kymment vail 12 turkulaista aikaa. Asemalta otimme suunnan kohti Portsaa ja mukulakiviä. Pienen etsimisen jälkeen löytyi Portsa ja löytyi mukulakiviä ja löytyi Naplak Saamelainen ja Milla, joka oli leiponut taivaallisen hyvää mustikkapiirakkaa, vaikka oliki uuni rikki. Saamelaisen kotona kiskaisimme siis kahvia ja piirakkaa lärveihimme ja lähdimme aseman kautta kohti kaliijakauppaa ja kuuluisaa turkulaista jokirantaa.

Thames.. eiku

Jokirannanreissulla mm. ilakoimme, ihmettelimme turkulaista taidetta ja bongasimme julkkiksia. Minä myös lorotin puoli litraa olutta äitimaahan ja viljelin ympärilleni hieman salmiakkia. Oli upee fiilis ottaa ah niin kylmästä ja täydestä tölkistä pikkuinen hörppy ah niin hyvää olutta ja laskea se viereensä ja seuraavan kerran tölkkiin koskiessa tajuta, että tölkki on täysin tyhjä. Surunaama. Onneksi ostin kaksi. 

No nyt oli hauska juttu

Taidetta ko kö? Taivasvaunut. Siis taivas mitkä vaunut!

Vasemmalta oikeelle: John Lennon ja Keith Richards

Jokirannasta lähdimme matkanjohtajamme Hämmentäjä-Hannun kyydillä pienelle Sightseeing -kierrokselle Turun maisemiin. Matkalla muistan nähneeni ainakin pizzerian nimeltä Dennis ja Turun Ylioppilasteatterin. Ja jonkun (muutaman) kuolleen baarin.

Mitä vittiä onks tää auki

Sightseeing -kierroksemme päättyi Portsaan. Portsassa höhhäilimme hetken ja lähdimme ajelemaan kohti Ruissaloa. Se on se paikka missä on ne yhet festarit.

Napen reppu sisältää kaiken tarvittavan!

Portsa

Ruissalon satamassa nähtiin sisilisko. En oo nähnyt sellaista vuosiin! Joo. Sit istuttiin perseillämme OlenNaiseen ja lähdettiin merille. Tuuli oli aika kova, joten päästiin purjehtimisen ytimeen. Vene kallistui välillä hurjiin asteisiin, eikä mua ees pelottanu. Enkä ees tullut merisairaaksi! Tai tippunut! Enkä ees hukkunut! Jumalaare.  Aurinko helli ja fiilis oli mahtava. Meikä hommaa isona kanssa purjeveneen. On kuulemma halpaa touhua.
Haaveilin myös pienenä, että musta tulis isona lintubongari. Tää oli kyllä ihan mahti reissu siihen hommaan. Oli kalasääskiä ja rumia merimetsoja ja tiiroja ja sorsia ja sorsaperheitä ja pääskysiä ja ja. Ja ankka. Ankka, joka osoittautui loppujen lopuksi hirveksi. Hannu Ankka etten sanois. Itseasiassa niitä hirviä oli kaks. Ja ne uiskenteli pelottavan läheltä meidän paattia. Hirvikolari purjeveneellä, tulipa todistettua, että niinkin voi käydä. Mutta ei onneksi käynyt niin meidän kohdalla.
Hurja reissu. Jos miinuspuolia pitää purjehtimisesta kaivaa, niin välillä siinä veneessä istuessa ja tuulenpuuskia vastaan ottaessa tuli kyllä sellanen fiilis, että vois vetää kaljuks. Ei nutturakaan pidellyt, ku kiehkurat päätti lähteä tanssahtelemaan tuulen mukana. Tttu.

Miks mulle tulee tästä mieleen sellane auton ikkunasta ulkona tuulta haisteleva koira

Soutaa huopaa

Hämmentäjä vääntää rattia

Hieno tukka Hermanni

"Kattokaa tuol menee joku ankka"

Muutaman tunnin soutamisen jälkeen rantauduimme pers edel Nizzan satamaan. Oli aika siisti paikka. Siellä saunottiin, juotiin skumppaa ja syötiin suklaata, maisteltiin oluita, nautittiin illalliseksi pirun hyvää ruokaa ja jälkkäriksi muurinpohjalettuja, paistettiin jalkojamme nuotiossa myöhään aamuun, opeteltiin uusia lauluja ja musisoitiin grillitikuilla.
Ainii, käytiin uimassa Monacossa saunan yhteydessä. Meitsi uskals järveen kolme kertaa, nössöt vaan kerran. Siis mereen.

Oli nättiä!

Hämmentäjä otti reteesti

Ihan sikana kaloja!

Kapteeni käski ottaa skumppaa

Nizza

Juoni käski ottaa jallua

Reikä

Kenkien paistoa ja sanat menee näin: "äjyns-käns tyrä-jyrä härän-tyrä hirven-pimppi tral-lal-lei"

Notski

Ilta päättyi hyttiin joskus silloin, kun aurinko nousi. Ekasta päivästä jäi käteen ihan mielettömän kiva olo, enkä viittaa  nyt seuraavaan aamuun.

Dag två: Härjänmaa-Nauvo

Seuraava aamu oli jonkseenkin happopitoinen ja väsynyt. Unet loppu siihen, kun stereoissa soi Gogol Bordello ja kapteeni hakkas rattia sen tahtiin. Luulin hetken heränneeni rock-festareilta. 

Ulkona keli oli mitä mahtavin ja kahvi maistui parhaimmalle ikinä. Irtauduimme Nizzan satamasta puolen päivän aikaan ja otimme kurssin kohti Nauvoa. Nauvo. Nagu. Koskaan kuullutkaan mitään koko paikasta. Kuulemma siellä on pizzaa ja Alko. Ja niinhän siellä oli. 

Koko matkan Nauvoon köllöttelin auringossa ja tuijottelin sinistä taivasta. Nauvoon päästessä oli meikäläiseltä loksahtaa suu auki. Melkonen metropoli kyllä. Mä luulin että saaristossa ei olis muutaku mummonmökkejä ja venelaitureita ja autioita saaria. Ihana paikka. Mä myös elin täysin siinä uskossa, ettei saaristossa oikeestaan tapahtuis yhtään mitään. Tai oikeastaan, en mä luullut mitään, kun en tiennyt! Ni. Avartava kokemus siis. Huisii.

Aamun ensimmäinen näky. Ihan jees!

Ja darrainen ja punainen Pena

ARSKA

Siihen urvahdin

Nauvossa. Jaloviinaa ja ruotsin kieltä, huippua. 

Ville är kung! 

Ihan kivat maisemat herätä päiväunilta

Ihan kivat maisemat painua yöpuulle

Nauvo oli kyllä mahtis. Sammuin päivällä tosin aurinkoon ja rintakehä ja nenänvarsi kiitteli kovasti. En kyl haluais tietää, että miltä tuntuu palaa ihan oikeestioikeesti sillee kunnolla. Siis niin että kesii ja kutittaa ja nahka lähtee. Oon mä onnellinen näin trallallaa. Koko päivä ja ilta meni lähinnä loikoillessa ja fiilistellessä. Loikoiltiin ulkona ja kuunneltiin Provinssimusiikkia ja jauhettiin kakkaa. Saunassa käytiin ja paikallisessa Salessa pyörähdettiin darrakarkkiostoksilla. Hannu osti jallua. Ruoka oli jälleen mainiota ja kaikki oli.

Vaikka kuinka yritin siinä päivän aikana tissutella, promillet pysyivät liian alhaisina ja Nukkumasa saapui jo heti puolen yön jälkeen. Pojat bailas taas aamuviiteen ja meikä vaan urvahti. Oonpa tylsä. Unet ei ollu kyllä yhtään tylsiä! Jessus mitä settiä. Nauvo oli kuitenkin kiva. Jos en jo maininnut.

Dag tre: Nauvo-Verkan 

Nauvosta koitti lähtö jälleen puolenpäivän perseessä. Meikää väsytti edelleen, vaikka takana oli melkein kahdentoista tunnin yöunet. Veneessä on muuten ihan mielettömän hyvä vetää zetaa. Parempi ku omassa sängyssä.

Keli oli muuttunut ihan kakaksi yön aikana. Pilvimassat lipui horisontista ja peitti ihanan auringon. Höh. Vallitsevasta säätilasta huolimatta oli jatkettava matkaa. Seuraava etappi oli nimeltään satama nimeltä Verkan jossain Korppoon laitamilla. Matka sinne kesti ainakin oman ajantajuni mukaan melko kauan, kiitos tuulen, joka ei tahtonut tuulla. 

Verkan oli myös aika mahti mesta, olut oli kallista ja veneitä oli paljon. Saunassa oli liian kuuma ja tuntui että jalkapohjat paloi. Ruoka oli edelleen mahottoman hyvää, kapteenimme oli mahottoman hyvä kokki. Tai siis on. Tänä iltana jaksoin vihdoin valvoa ja maistella hieman alkoholijuomia. Ilta sujui sisätiloissa, koska ulkona oli edelleen märkää. Katsastimme myös paikallisen menomestan juuri ennen pilkkua ja kävimme perheellisten ihmisten jatkoilla. Awesome.

Olin jälleen nössö ja menin ennen poitsuja pehkuihin, kello neljä aamuyöllä. Mihin se bacardipullo katos?

Nauvosta lähtiessä bongattiin muutama joutsen lempimässä, aika hurjaa!

Verkan mereltä katsottuna

Verkan maalta katsottuna. Kuvassa näkyy myös paikallinen menomesta.

Pari venettä

Ööliä ööliä

Laivakissa nimeltä Arhinmäki

Ja toinen nimeltään Väyrynen. Mun mielestä on vähä samaa näköäki!

Verkan by night

Ja ovikoodi piti käydä kysymässä erikseen

Musto&Hansen

Dag fyra: Verkan-Turku-Tampere

Aamulla heräsin siihen, että moottori jyrähti käyntiin ja olin pirteä kuin peipponen. Liikkeelle lähdettiin jo ennen puoltapäivää, junaan piti ehtiä kuudeksi. Reissun viimeinen purjehdus oli aika mälsä. Keli oli pyllystä, vettä roiskui taivaalta ja kaikki oli märkää. Tuuli oli nolla ja tuntivauhti siten huikea. Tonnikalapasta oli kyllä hyvää. Ja kalasääski oli hieno. 

Tylsä sää - tylsä mää

Destination!

Turkuun saavuimme kuitenkin hyvissä ajoin ennen junan lähtöä. Koska moottori. Kerkesimme ennen junaan talsimista mm. bongata Iina Kuustosen. Meikä myös jonotti pari kertaa Ärrällä, jonka kassalla seisoskeli ehkä maailman ylisosiaalisin kioskintäti. Herää kysymys, että jääkö se ihan vaan vittuillessaan jauhamaan jokaisen asiakkaan kanssa, vaikka olis kuinka hirvee jono. Sit se tietty naureskelee hihaansa ku jengi juoksee paniikissa junaan ku on saanut rahat takas. Parhaimmat naurut saa tietty jos asiakas palaa vähän ajan päästä takaisin ja kertoo, että ei ehtinyt siihen junaan. Ovela eukko.

Varttia vaille kahdeksan olimme takaisin Mansesterissa. Letkee ja väsynyt olo. Jännästi ei ollut edes kovasti ikävä omaan sänkyyn. Mielelläni olisin melkein viettänyt vielä muutaman yön siinä purkissa, oli se niin mukavaa.

Vieläkin keinuu tää vene. Tuliskohan musta hyvä merirosvolaivan kapteeni?

Kiitos Jeesus reissusta, amen.