ONNEA EVELIINA

Käytii paskalla

Hieno mies

Kaverikuva

Hyvät oli pileet! Kiitti aasit ja kaikki ja anteekski! Tykkään teistä jumankeuta.


HUOMENNA ROVANIEMI

Se ilta, kun kuukin oli pettymys

Eilen oli varsinainen pettymysten ilta. Koko päivän mietimme Juonin kanssa, että mitä teemme, lähdetäänkö johonkin vai möllötetäänkö kotona. Kuuta piti käydä morjestamassa ainakin, koska radiossa huudettiin, että se olisi tänä yönä helevetin iso ja kivan näköinen. Niinpä niin. 

No. Minua rupesi ylläripylläri jossain vaiheessa möllöttely vituttamaan. Otin Ainon alle ja poljin viime minuuteilla lähikuppaan ja ostin kuusi tölkkiä olutta. Herra iso V ei silti lähtenyt päästäni jumputtamasta. 

Vietin omituista mökötyslauantai-iltaa (mökötä, makaa sängyssä peiton alla ja facebookkaa puhelimella -toimii!) siihen asti, kunnes jotenkin kampesin itseni ylös ja vastasin kaupungista kantautuviin kutsuhuutoihin. Niitä tuli Passionin terassilta, jossa meitä odotti Paska, Oksu, Mastodontti ja Mastodontin ystävä Tynkkynen. 

Niinpä sitten otin Juonin, kaljat ja naaman messiin ja lähdin. Unihiekka silmissä ei ollut hyvä juttu, koska onnistuin jo kotipihassa telomaan jo valmiiksi rikki olevan polveni uudestaan. I almost cried. Ei kun takaisin yläkertaan tarkistamaan tilanne. Näkyykö verta, ei, no ei se sitten sattunut - kalja lärviin ja pyörän selkään hokemaan ai saatanaa. 

Matkalla vastaan tuli se paljon odotettu kuu. Ja siis voi vittu miten iso se olikaan. Petyin karvaasti. Odotin punaista, jäätävän kokoista möllykkää ja susien ulvontaa ja luudilla lenteleviä noitia. Todellisuudessa tämä kiertoradallaan lähellä meitä möllöttelevä pallero oli vituttavan pieni, kusenkeltainen ja mitäänsanomaton objekti. Harmitti.

Vastaan tuli myös Mastodontti ja Tynkkynen - menossa kotiin. Heiltä kuulimme, että Paska ja Oksukin olivat myös pizzerian kautta matkalla kotiin. Kivasti. Olimme melkein määränpäässämme ja määränpäässämme meitä ei odottanut enää mikään. Nauratti vähän. Toivottelimme Tynkkyselle ja Mastodontille hyvät yöt ja menimme La Tooreen morjestamaan Oksua ja Paskaa. Siellä ne äpösti kanapizzaa ja sitten ne lähti. Höh. Olis voinut jäädä vaan kotiin nukkumaan ja harrastamaan lisää peiton alla mököttämistä.

Emme kuitenkaan luovuttaneet, vaan otimme kurssin kohti Amadeusta. Ja sieltä löysimmekin vanhan kunnon luottojuoppoystäväni Even, sekä Nooran ja Jessen. Väsytti edelleen. Sitten maistoin jallua. Yhtäkkiä olikin valomerkin aika ja Kluba kutsui. Ilta oli loppujen lopuksi ratkiriemukas ja oikein kiva. Kuu vituttaa silti.

Pettynyt Pena 

Tänään meno on ollut perus täysiverinen sunnuntai. Unet pitkälle päivään, jääkiekkoa, ruokaa, koulutehtäviä, lettuja, datausta. Kaupassa piti käydä, mutta kuka nyt sinne jaksaa raahautua, kun voi istua sisätiloissakin koko päivän.

Olavi Uusivirta – Elvis istuu oikealla

Ronya – Hyperventilating

Suomi-Slovakia ihme kielellä selostettuna. Suomi voitti silti.

Kuvan Rumba ei liity mitenkään kuvaan

Omnom Tikka Masala ja mökkijuusto

Tralalaa. Huomenna alkaa tapahtumien aikakausi. Haluun nähdä mun silmäpussit kolmen viikon päästä!

Penan keikkapäiväkirja

Torstaina tapahtui seuraavaa:

- Keikka Jack The Roosterissa
- Eka keikka tällä kokoonpanolla
- Hyvä keikka
- Hyvät kännit


Olipa kerran Graceful Guest, joka lähti keikkareissulle tamperelaiseen kuppilaan nimeltä Jack The Rooster.
Edellisten illan reenien jälkeen fiilis ei ollut mitä mahtavin. Jännitys ja ressi nostivat ehkä jokaiselle hieman uloketta otsaan.
Kolmen aikoihin suuntasimme Jack The Roosteriin tsekkaamaan saundeja. Hirveä nälkä ja väsy ja vitutus yhyy ää yy.

Valomies suojautuu valolta Mallashovissa

Tuskaisen soundcheckin ja roudaamisen ja säätämisen jälkeen suuntasimme Heinin, Napen ja Juonin kanssa Maltsuun saamaan erittäin paskaa palvelua ja odottelemaan Roosterin ruokakojun aukeamista. Fiilis vain parani.

Qestikö

vai Guestiko

Kanakastiketta ja paskaa ja nagaa, naminami

Hyvä ruoka, parempi mieli. Johan alkoi hymyilyttämään!
Äpöstettyämme bändisafkat suuntasimme koteihimme valmistautumaan iltaan. Napu joi siiperiä, Jouni neppas ja meikä puuteroi nenää kolme tuntia. Iina valmistautui omassa kotonassaan ja Heinikin. Ken.
Illan hämärtyessä hyppäsin taas Ainon selkään ja otin nokan kohti keikkapaikkaa. Kaljakaupan kautta.

Ennen keikkaa -fiilikset. Kumpaakohan mahtaa jännittää enemmän.

Tässä voittaja

Perssilmä

Viehättävä vieraslista, Hardwood Lehtipuun neronleimaus!

Ennen keikkaamme joimme mm. olutta, seurustelimme bändäreidemme kanssa ja kuuntelimme musiikkia. Ekana lavalle kipusi orkesteri nimeltä City of Seasons. Oikein kivasti.
Sitten oli meidän huki. Keikka meni kyllä hyvin siihen nähden, että se oli meidän ensimmäisemme ja aina olisimme myös voineet reenata enemmän. Ainakin oli isosti hauskaa! Ja ihmisiä.

Keikan jälkeen vahinko-jallu. Alavalan keikka, lisää olutta, tilille tupsahti rahaa ja jee. 

Alavala oli ihan huisin hyvä. Meitsi tykkäs sikana. Onhan ne misut mun lemppari Tiktakkei. Hihi. 

Sitten vahinko-kaikki ja vahinko-jatkot Kluballa. La Tooressa minun ei tarvinnut kertoa myyjälle, minkä pizzan otan. Matka taittui kerhohuoneen kautta poikien kera pizzan tuoksuiseen kotiin.

Sen pituinen se.

Kiitos aasit!

Hiihtoloma part 3. - K, niinkuin Keskiviikko, Korjaussarja, Keikka ja Kluba

Keskiviikkona rantauduimme kymmenen aikaan aamulla Helsingin satamaan. Otimme junan ja matkustimme sillä Tampereelle. Kotiin päästessä krapula tuli morjestamaan. Kärsin sen kunniakkaasti ja turvotus katosi. Tuli hyvä olo. Juoni teki ruokaa, syötiin ja suunnattiin keskustaan ja kohti Amadeusta ja livemussiikkia.
Lavalle kipusikapusi orkesterit nimeltä Film Noir ja Elektrik Noise Ensemble. Molemmat yhtyeet soittivat oikein kivat keikat, musiikki oli parasta ja olut maistui Suomessa rutkasti paremmalle kuin Silja Symphonyn ei kenenkään vesillä. Mutta päähän se ei tahtonut mennä enää kolmatta päivää.
Keikkojen jälkeen otimme suunnan kohti Klubaa ja tummia tunteja. Oli Lapuan liikettä ja levottomia jalkoja, Rage Against The Machinea ja taskussa Lindholmin Daven plektra. Hyvä ilta, hyviä ihmisiä, hyvää musaa, hyvää ruokaa, hyvää juomaa ja hyvä fiilis. Kiitti aasit. Den bästa dagen efter vähään aikaan!

Torstai meni hyvin tiukasti pötköttäessä peiton alla ja mutustaessa pizzaa. Lukuisia elokuvia ja paras kainalo. Mikä sen parempaa hä. Ei muuten mikään!