maanantai 25. helmikuuta 2013

Long time no abc

Moikkis moi vaan. En edes muista, milloin viimeksi olisin kirjoittanut. Aika hurjaa. Aika hurjaa on ollut kyllä meikän elämäkin viime aikoina, tässä on kauheesti kaikkia juttuja ollut ja lisää vaan tulee. 
No. Oli oppari, jonka sainkin kuin sainkin palautettua deadlineen mennessä, vaikka kymmentä päivää ennen palautusta päätinkin vielä vaihtaa aihetta. Paniikki kyllä tuli. Mut hitto, että oli kyllä mahtista kirjoittaa sitä, vaikka olikin ihan helvetillinen ressi. 
Seuraavaksi aivot kääntyy pääsykokeisiin ja ennakkotehtäviin. "Ei tullut meidän Penasta humanistia", sanoi isi, kun kerroin, että haen opiskelemaan lisää kauppajuttuja. No mut jotenkin tämä kauppis on vaan tuntunut hyvältä. Tykkään näpytellä Exceliä ja käyttää matikkapäätäni ja kehitellä markkinointi-idiksiä. Se on kivaa. Oikeesti en vaan jaksa lukea yliopiston pääsykokeisiin... Ei vaan, olisihan joku historian lukeminen maailman hienointa ja mielenkiintoisinta, mutta jotenkin mä vaan lottoon, että saattaisin työllistyä tradenomina vähän paremmin ku filosofian maisterina.
Tasan kuukauden päästä aloitan työharjoittelun Chennaissa, Intiassa. Alakaa jo vähän kyllä jännäkakkaa puskea. Tosin tuntuu siltä, että mitä lähemmäs lähtöpäivää mennään, sitä vähemmän mua jänskättää. Lentoliput pärähti sähköpostiin pari viikkoa sitten ja olin seota innosta. En oo lentänyt elämäni aikana ku Londoniin ja takaisin ja lentokoneet on meikän mielestä tosi pelottavia. Ja asiaa ei yhtään helpota se, että tässä on aika pitkä lento edessä. En kyllä tiedä et kumpaa pelkään enemmän, tippumista vai veritulppaa. Mutta ah siis INTIA! Oon pikkulikasta asti unelmoinut matkustavani juuri sinne. Ai että. Luultavasti istun siellä 6 tuntia päivässä +40 asteisessa toimistossa ystävänäni ihana Excel, mutta silti! Olen ihan ihan innoissani. 
Mitähän muuta mulle kuuluu.

Kuva mun elämästä

Oon rampannut salilla kasvattamassa hauista enemmän ku koskaan. Olo on ollut kyllä aivan mainio. Oon ihan totaalisen koukussa Elixian Power -tunteihin ja rahka+banaani -yhdistelmään. Hei hei elämä.


Kuvan tapaus liittyy viime aikojen tapahtumiin. Aino ja sen teknojalka. Eli teknis. Ei sais nauraa toisten polvilumpioille, mutta aika hyvät huumorit ollaan tästä koulussa revitty. Harmi et teknis piti palauttaa, mullon jo vähän ikävä. 

Tässä kuvassa on opinnäytetyöni ainekset. Paitsi että kuvasta puuttuu vielä muutama opus. Voin kertoo, että tuli hartiA kipeäksi ku näitä roudas kangaskassissa mukanaan muutaman päivän.

 Työpiste. Tää oli tää lauantai ku istuin perseelläni kevyet 10 tuntia ja vitttu näpytin vaan. Ohhoh ja huhhuh.

Samana lauantaina mä otin vähänn punaviiniä opparin seuraks ja päädyin jotenkin luottojuoppoystäväni kera ILONAAN ja katsomaan ystävämme Nooran keikkiä. Keikki oli tosi hyvä. Ilona ei. Ihmiset on ihan hirveitä humalassa ja kalja on tosi kallista. 

Sit mä sen palautin. Ja olin tosi happy.

Ilahduin ihan valtavasti ku tällanen kortti tipahti yks päivä luukusta. Lähetin asiakkaalle lakupatukan hyvitykseks, ku sen pinssitilaus lähti matkaan yli viikon myöhässä. Ihmiset on hyviä

Eskimona

Kyllä. Luen Trendiä ainoastaan vessassa.

Ostin Juanille kukkeja ystävänpäivänä. Oon ehkä maailman paras tyttöystävä. Sain vastalahjaks kalijaa.

Tässä opettelen kävelemään.

Aamunaama
Kakkanaama

Oi Jyväskylä ja Soppabaarin sapuskat. Oltiin siis pitkästä aikaa Katseessa keikalla. Oli huisii. Huisit safkat ainaki.

Huisin hieno aasi kolmen vuoden takaa myös

Ja huisin hienoja pulloja...

Ja huisin hieno känni. 
Katseen keikka oli oikeesti aika kiva. Soitettiin ainaki tosi kivasti ainakin omaan korvaamme ja meillä oli ihan älyttömästi hauskaa. Meidän piti lähteä keikan jälkeen suoraan takaisin Manseen, mutta Jyväskylän huuto oli niin korvia hyytävä, että oli pakko jäädä. Viina meni polviin jälleen kerran ja aamulla oli ihan mahti olo.

Jesselläkin oli kivaa Jyväskylässä


Intialainen chili toimi tosi kivasti takapotkulla!

Tässä on mun elämäni suola. Berovita.

Mä en todella tiedä mitä tässä tapahtuu.
Viime lauantaina mä lähdin punaviinipullo kainalossa bileisiin, joista en tuntenut kun yhden ihmisen. Kannatti lähteä. Mulla oli tosi mahtia ja hauskaa ja kivaa ja kaikkea. Olin myös seuraavana aamuna tosi onnellinen, kun naamani ei ollutkaan jalkapallo, niin kuin se yleensä juhlien jälkeisinä aamuina tuppaa olemaan. Kumarran punaviinille.

Joo. Siinä varmaan kaikki olennaisin mun elämästä viime ajoilta. Voisin yrittää vääntää kakkaa nyt taas vähän useammin ni ei tulis aina tällasta jumalatonta raamattua. AHAHA jumalaton raamattu ahaha. Nii.

Mutta koska nyt on loma, niin saatankin vähän runoilla useammin, koska luonnollisesti mulla on ihan helevetin tylsää. Pitäis tehdä terveystiedon tehtäviä, lukea pääsykokeisiin ja muita juttuja, mutta niin. Tänään ainakin ulkoilma ja sali vei voiton. Nii ja tää kakka.
Nyt meen syömään ennenku J suuttuu.

Moikkis ja mahtista lomaa ja epälomaa kaikille!

lauantai 2. helmikuuta 2013

Osuvuus 100%

"Hetkelliset ahdistuksen tuntemukset ovat viestejä jostakin kesken olevasta asiasta, joka pitäisi ottaa vielä tänään tehokkaasti käsittelyyn. Tiedät kyllä mistä on kysymys, joten älä siinä enää ihmettele vaan toimi."

Mun tämän päivän horoskooppi. Yleensähän nämä on täyttä hevonkurakakkaa ja meikähän ei horoskooppeihin usko, koska oon niin kova mimmi. Mutta niiiiiiin, mites se opinnäytetyö? 
SUATANA minä laitan nyt kaikki kuntoon ja otan ison mukin kahvia ja alan kirjoittamaan. Deal.