The king is dead. Long live the king.

<3

Aloitin aamuni vetämällä hammastahnatuubin vessanpöntöstä alas.

Unettomat yöt

Auta minua voittamaan, äänestä mekkoani täällä!

Government Hooker

Mun jalat haisee. Pitäis varmaan pestä ne. Tai ostaa hyvän tuoksuiset kengät. Eli uudet.

OON NIIN HUONO. Edellisessä postauksessa kovasti lupailin, että maanantaina menen kaupoille ja "etsin itselleni kengät, pari kesäpaitaa ja -mekkoa, farkut ja huivin ja vaikka mitä." 

No, muutaman tunnin armottoman shoppailun jälkeen löysin Henkkamaukan kassistani vitun rumat bikinit, kaksi huivia ja kolme levykäistä (jotka lähti mukaan jo työpäivän aikana). Eli niin sanotusti vituiksi meni. Miljoonan sovitettujen farkkujen jälkeen totesin, että jopa Carlings oli pettänyt minut. Tai sitten se olin minä itse. Tahdoin oluen.

Joten jatkosuunnitelmani ("After that menen terassille ja kaljaa ja makkaraa with my aasit.") toteutin aivan mallikkaasti. Myönnän siitä suorituksesta itselleni kymmenen pistettä ja annan papukaijamerkin... hmm.. Evelle.

Keli oli paska, väkeä ei paljoa, röökit loppui ja rahat meni, mutta musiikki, soijanakit ja seura oli jees. 

Juhlittiin samalla Juonin kouluunpääsyä. Tai siis Juoni juhli. Me muut juhlittiin vaan maanantaita. Ja mä juhlin soijanakkien olemassaoloa. Kiva tuo Roosterin Reggaeta&Maggaraa tapahtuma kyllä, maanantaikin alkaa entisen paskakrapulavitutusohfuckit'smondayfiiliksen sijaan tuntua nykyään ihan perjantailta. 

Juoni söi liikaa makkaraa ja häntä alkoi vituttaa.

Seuraavana päivänä koitti sitten krapula. Aamu maistui kissankakalle, keskipäivä Subwaylle ja ilta rakkaudelle, lämppäreille ja kasviksille. Naminami. 500 Hundred Days Of Summer oli ihan OK darraleffa, loppu oli kyllä typerä. Ja siinä oli se Kolmas kivi auringosta heppu. Se oli ihan kiva. 

Kokeilin myös eilen maanantaina ostamiani vitun rumia bikinejä. Ja nyt rupesi vaivaamaan, että kirjoitetaanko tuo että bikinejä, vai bikineitä. Vai pitäisikö minun neutralisoida koko sana ja pelata varman päälle ja kirjoittaa että vedin ylleni maanantaina ostamani bikinit kokeillakseni niitä. Päädyin kuitenkin ilmaisuun bikinejä koska ystäväni Googlen mukaan se on käytetyin.

Aasi tippui, takaisin asiaan! Sen lisäksi, että ne olivat rumat, olin epähuomiossa ostanut alaosan kokoa S. :-----------D Meikän takamus tarvii kyllä vähintään M-koon. 

No, tänään työpäivän aikana tuumailin, että käyn vapauduttuani hakemassa oikean kokoiset uimapöksyt, mikäli niitä olisi vielä jäljellä, ja menisin loppuillaksi rantaan ne vitun rumat bikinit päällä ottamaan vähän väriä ihoon. Kyseisissä bikineissä ei ole (enää) olkaimia ja ajattelin saada auringosta vähän pigmenttiä peittämään ärsyttävät olkainrusketusrajani. Ja kuten minulle hyvin tavallista, tämä loistokas suunnitelmani ei toteutunut. Jäin jumittamaan yli tunniksi Henkan alerekeille. Löysin kuin löysinkin sopivan kokoisen alaosan bikineihini, mutta löysin myös paljon muuta. Esim. aivan täydellisen asun huomiselle vapaapäivälleni, jonka ajattelin viettää shoppaillen kenkiä ja kierrellen virastoja ja hymyillen nätisti virastotädeille. 

Ostin pillihousut, 15e. Tiedän, että ovat kertakäyttökamaa, mutta istuivat jalkaan ja lähtivät mukaan. Housujen kaveriksi keräsin lyhythihaisen liivimallisen topin, 5e, en minä sille mitään nimeä nyt tiedä, joten sanotaan vaikkapa, että: napapaita. Se se on. En ole koko kesänä oikein innostunut kauppojen hyllyillä roikkuvista lyhyistä ja leveistä paidoista, mutta no, en kyllä ole ennen tätä päivää sellaista päälleni kokeillutkaan. Vetäisin kuteet ylleni ja katsoin peiliin ja tuumasin että oho saatana, bingo. 

Asukokonaisuudesta minulle tuli mieleen kuva äidistäni vuodelta nakki, eli jotain kasikytjotain ja löysin kuin löysinkin kyseisen kuvan koneeltani. Äippä on kuvassa palttiarallatilaa yhtä monta vuotta katsellut maailmaa kuin minä nyt. Vau. Farkut on kyllä enemmän kallellaan tuonne korviin päin kuin ostamani ja tukkamuoti on coolimpaa, mutta tulipahan nyt todettua edes jonkin asteinen yhdennäköisyys äitini kanssa. Oon muuten perkeleen hyvä poseeraamaan. 

Ja tiedoksi vain kaikille, että tämä ei ole sitten SAATANA MIKÄÄN VITUNAIKANEN MUOTIBLOGI, VAAN TÄÄLLÄ PUHUTAAN KAKASTA. Ja tämä on kakkaa. 

Hyvää yötä. 

P.s. Näin viime yönä unta, että Suomen hallitus räjähti. Niinku poks. Ja meikä oli mukana järjestämässä tätä terroristi-iskua. Olin pienessä paniikissa. En siksi, että hallitusta kohtasi kadotus, vaan siksi, että mun piti leikkiä supersankaria ja pelastaa kaikki siviilit hallituksen "päämajan" lähettyviltä ennen pommin räjähtämistä. Huh huh.

Sunnuntai, tuo päivien ferrari

klo 19:35 

"Mua vastapäätä istuu joku sekopää sinisessä kokoverkkaripuvussa, jossa on reikiä. Miehellä on epäsiisti risuparta ja rasvainen puolikalju. Hullun katse ja pakkoliikkeitä. Pitkät kynnet, tärisevät kädet ja levottomuus.

Kultasormus, rannekello ja vihreä reppu, josta kaivaa ihan varmasti kohta jotain epäilyttävää. Pullonkorkinavaaja, lehti ja kirja vm. ehkä -79 vilahtivat jo. Tavarat on vuodelta nakki. Ja niin on kyllä koko äijäkin. Paskaset lenkkarit. Tuijotus. Mua pelottaa."

19:38

"Naureskelee yksinään ja raapii paskaista päätänsä. Banaanit ja lääkkeet on mukana. Oltaispa jo perillä!"

Avohoitopotilaat. 

Olen ollut jos jonkinnäköisten pöpipäiden kanssa tekemisissä elämäni aikana, enkä tahtoisi ajatella ihmisistä pahaa, koska sairaus se on mielenvikaisuuskin, mutta tuollainen täysin vieraan ihmisen herkeämätön tuijotus ja pakkoliikkeet ja muut piirteet, joita yllä esittämissä viesteissäni ystävälleni tänään latelin, pistävät kyllä hälyt soimaan kanssamatkustajilla. En varmasti ollut ainoa, jolle iski ahdistus siinä solussa. 

Joo, suurin osa avohoito- ja mielenterveyspotilaista, jotka kulkevat vapaalla jalalla, on täysin vaarattomia kavereita. Viime viikolla samassa vaunussa istui kaveri, joka oli myös hieman omanlaisensa, mutta todella letkeä tapaus. Useimmat ovat. Kuten tämä taannoinen Niuvanniemestä karannut taiteilijatyyppi, joka oli muutama vuosi takaperin asetellut tyynyn nukkuvan vaimonsa kasvoille ja ampunut kahdeksan surmanluotia kohti tämän päätä? Täysin harmiton tapaus. Onhan niillä lääkkeet! Mutta entäpä jos... u never know.

Tutulle ja turvalliselle oman kotikylän pahalta haisevalle ja liikennemerkeille juttelevalle puliukolle moikkaillaan tavatessa, mutta mitkä kauhukuvat alkavatkaan pyöriä mielessä kun täysin vieras päästään pipi ja pelottavan oloinen kaveri lähestyy sinua. Et tiedä, kuka tämä kaveri on, mikä häntä vaivaa ja kuinka häntä tulisi käsitellä. 

Itse olin lähinnä päästää jännäkakat housuun tänään junassa (lue: kiskobussissa) istuskellessa, kun tämä kaveri tuijottaa jäätävän sinisillä silmillään minua, kaivaa toisella kädellä laukustaan mitä ihmeellisimpiä asioita ja toisella kädellään koskettelee genitaalialuettaan. Sitten vielä naureskelee itsekseen. Naminami. Laukustakin löytyi mm. pussillinen banaaneja ja kasa lääkepurkkeja.  

En nyt enempää avaudu suomalaisesta mielenterveyshuollosta ja potilaiden määrästä ja lääkkeiden liikamääräyksestä ja sosiaalipolitiikasta, koska en jaksa. Mua vaan pelotti. 

Muuten meikällä on ihan superhyväfiilis. Ulkona on surkea sää, netti pätkii ja väsyttää. 

Huomenna menen kauppaan ja etsin itselleni kengät, pari kesäpaitaa ja -mekkoa, farkut ja huivin ja vaikka mitä. After that menen terassille ja kaljaa ja makkaraa with my aasit. 

P.s. Päätin tarjoilla tänä iltana nostalgiapläjäyksen, here you are:

Täytin 18. Olin onnellinen.

VITTU

Nukuttu 3 tuntia pommiin. Tsek.

Aamupaniikki. Tsek. 

Avattu ovi "etsitään ihmisiä, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea"-idiooteille. Tsek. ("Kiva sukunimi sulla"...)

Jääty lukkojen taakse. Avaimet kaulassa. Tsek.

Ruuhkabussi täynnä mummoja. Tsek.

Vitun kiva aamu. Tai siis päivä. Tsek. 

Krapulahiki. Ei muuta.

t. Pakkoavautuminen


- minkä väriset silmät sulla on
  snap
- no se vähän riippuu mun mielialasta
- oikeesti
  mut siis voisko ne olla ruskeat

Alkoholistikesä 2011

AHAHAHA haha ei helevetti mitä menin tälle blogilleni tekemään. Nyt tämä näyttää siltä, että kirjoitukseni käsittelevät haaveilujani unelmieni prinssistä, yksisarvisista, muutosta Manhattanille ja barbinukeista. Hihi!

Laskeskelin juuri, että olen juonut maanantaista asti olutta. Nyt on perjantai. Rappio.
Maanantaina oli Roosterissa KALJAA JA MAKKARAA, eli Reggaeta ja ilmaista kyrsää.
Tiistaina maattiin Even kera kolme tuntia lahnoina rantakalliolla ja juotiin kaljaa ja juoruttiin.
Keskiviikkona olin isäni, äitipuoleni, siskoni ja Juonini kanssa piknikillä. Join siideriä. Ilta jatkui poikien kanssa rannalla loikoillen. Juotiin kaljaa.
Torstaina (eli eilen) olin koko päivän mökillä, juotiin viiniä ja kreikkalaista brandya. Illalla saavuin takaisin kaupunkiin ja jostain aivolohkon perukoilta iski yhtäkkiä hirvittävä seikkailufiilis. Otin yhteyttä luottojuoppoystävääni ja kirmasin uskollisella pyörälläni lähimmän baarin terassille. Mökkitukalla ja naamalla, farkkushortsit ja paskanen toppi ylläni. Ystäväni oli myös röllötellyt rannalla koko päivän ja lillunut myös järvessä, joten olimme erittäinkin hurmaava kaksikko. Etenkin loppuillasta vastapäisen pöydän rokkijanttereiden mielestä. Pidettiin kivaa. Pilkkuun asti. Join 6 tuoppia (3 litraa, 9 pulloa). Huh huh ja nyt turvottaa. Hämmentävä ilta.
Jostain kumman syystä päätin tänä iltana pysyä tiukasti sisätiloissa. No mikäs tässä, siivosin kämpän ja kannoin pihalle kolme pussia roskia, kaksi pizzalaatikkoa ja pussillisen vanhoja hesareita. Jääkaapissa on eilistä pizzaa, piimää ja salaattia. Ja ACTIVIAA! Lämpömittari huutelee että plus kolmekymmentä. Hyi.


Mökillä oli kyllä vallan mukaisaa. Rauhallista, aurinkoista ja kivaa. Hyvää ruokaa, hyttysiä ja parasta seuraa. Vesikin muistutti lähinnä linnunmaitoa. Ah. Luonnonhelma.
Kakkapäiväkirjan uuden headerin kuva on muuten napsastu eilen mökillä riippumatossa loikoillessa. Ennen kuin nukahdin ja tätini päätti ottaa minusta vähän epäilyttävämpää kuvamateriaalia.. Sitten ne nauroivat paskasesti kun selasivat faarin kameran sisältöä. Ikävää. Suu auki on helpompi hengittää!

Huomenna luvassa töitä, bänditreenit ja töitä. Villi viikonloppu
tiedossa: junapuistossa on meneillään Ukko-Pekka Markkinat. Huhhuh sitä kännisten idioottien määrää. <3
Ensi viikon perjantaina KEIKKA aaa jeeee! Ja vielä maailman parhaassa juottolassa! Jyväskylä, kuulen kutsusi. Kaikki tiet vievät Katseeseen.

Ssaatana tämä tietokoneella istuminen on puuduttavaa ja tylsää aivoja lamaannuttavaa toimintaa. Lähdenpä siis happihyppelylle ja valmistamaan eilisestä pizzasta itselleni vatsan täytettä. Soon moro.

Jussinpussi

Hauskaahyvääkivaa Juhannusta vaan tasapuolisesti kaikille! Eläimille ja kaikille.
Meikä menee töihin.

Älkää saatana seisoko veneessä.

My cock is smaller than yours

Terveppä terve ja terveisiä perseestä. Siis Provinssista!

Onneksi olen ajoissa liikkeellä terveisieni kanssa, sillä kyseisen tapahtuman loppumisestahan on kulunut jo muutamia vuorokausia. En vain ole ehtinyt/jaksanut/pystynyt kirjoittamaan, sillä olen tälläkin hetkellä vielä tiukasti toipumistilassa. Raahasin nimittäin Provinssirockin telttakurahelvetistä tuliaisina itselleni (ja myös kaikkien muiden iloksi) mm. kahden päivän krapulan ja liskodiskon, armottoman viinanlöyhkän, koneellisen pyykkiä, painajaisia, sekä "määrittämättömän äkillisen keuhkoputkitulehduksen" ja Juhannukseksi saikkua.
Oloni on tällä hetkellä aivan sanoinkuvaamattoman käsittämättömän hirvittävän vitun paska.
Ja koska aivoni käyvät sen verran alikierroksilla ja päähäni koskee, enkä pysty tekemään mitään järkevää, ajattelin ilahduttaa blogini aktiivisia seuraajia (:---D vittu miten _aktiivisia_) jakamalla paskat ajatukseni, vitutukseni ja kuulumiseni tänne, tässä ja nyt.
En ole toviin suoltanutkaan ajatuksiani tälle sivustolle näköjään. No ok, on ollut kiirettä: valintakokeita ja vitutusta ja töitä ja ressiä ja ressiä ja selisleiseli. Onneksi valintakokeet on ohi, koulupaikka takataskussa ja työt jatkuu vielä ensi kuun loppuun. Huh huh, puolivuotinen taipaleeni Levykuppa Äx:n harkkarina alkaa pian olla lopuillaan. EIIIII. Itken verta. Eiku siis yskin.
Tuntuu siltä, että kesä on mennyt tähän mennessä minulta ihan ohi. Valintakokeet ja flunssa ovat syöneet minun kesäkuuni. :( Ei sais toisten eväisiin mennä koskemaan likaisilla näpeillään.
Mutta onneksi on vielä heinäkuu ja elokuu! Ja olenhan minä valintakokeiden ja flunssan lisäksi ehtinyt harrastaa jos minkänäköistä aktiviteettia tässä alkukesän aikana totta tosiaan. On röllötelty rannalla, uitu, tehty töitä, käyty piknikillä, istuttu terassilla ja juotu kaljaa. Vappuna jopa grillattiin!

Bloggeria en sen sijaan ole edes muistanut olemassa olevaksi. Asia täytyy korjata mitä pikimmiten.
Eiköhän tämä kesä tästä vielä ala, kun tämä flunssan koura hellittää otettaan. Nyt sattuu niin että. Aasi kuittaa.