Sain viime kevään työharjoittelustani palkaksi lahjakortin Ravinteli Berthaan ja eilen viimein kävimme äitin kanssa tuhoamassa sen. Siis lahjakortin.
Olen monesti kävellyt kyseisen ravintolan ohi ja vilkuillut sisälle pelonsekaisin tuntein. Talvisin sadan asteen pakkasella ja syksyllä kaatosateessa ehkä hieman kadehtien. Ravintolan sisustus on siisti ja kulturelli, pöydät on millintarkasti sääntöjen mukaan katettu, tarjottava ruoka on pientä ja kaunista, viini on kallista ja sisällä istuu ihmisiä puvut päällä nautiskelemassa sadan euron shampanjaa ja juttelemassa sivistyneesti supisten jostain asioista joista minä en ymmärrä mitään. Taustalla soi tietysti 50-luvun jazz.
Just niin meikän tyylinen paikka.
Eilen totesin ennakkoluuloni melkein vääriksi. Ravintolan sisustus on siisti ja kulturelli (vähän tylsä ehkä), pöydät on katettu millintarkasti (veitsi on just niinku siinä eikä melkein), ruoka on pientä ja kaunista (ja aivan mielettömän hyvää), viini on kallista (ja aivan mielettömän hyvää), sisällä istui ihmisiä puvut päällä (mutta myös täysin normaalisti pukeutuneina), sivistynyt supina suorastaan raikui ja taustalla soi 50-luvun jazz. Näiden lisäksi palvelu oli melkeinpä parhainta, mitä olen saanut. Toki se oli myös hieman omituista, kun tarjoilija viipyi pöydän vieressä häiritsevänkin kauan ja kertoi joka ikisestä ruokalajista ja viinistä ummet lammet. Ilman lunttilappuja. Valehtelikohan se kertaakaan?
Ravintola oli todella viihtyisä ja jopa vessassakäynti oli elämys itsessään.
Olen aikaisemmin syönyt fine diningiä/gourmet-ruokaa lähinnä veljeni valmistamana ja joskus ihan pentuna, joten tämä oli ensimmäinen oikea vierailuni oikeassa fine dining-ravintolassa. Ei ehkä ihan mun juttu, mutta hauska kokemus ja menisin toki uudestaan, jos rahapussin pohjalta löytyisi useampi euro kuin yksi tai kaksi.
Ruoka oli joka tapauksessa taivaallista, katsokaa vaikka itse.
Alkuruoka. Punajuurta, vuohenjuustoa, pinjansiemeniä. Lisänä jotain punajuuren sukulaista, krutonkia ja tuo vihreä tahna oli jotain. Hyvä ku tietää itse mitä syö. Mutta tämä ruokalaji oli ehdottomasti paras kaikista, makunystyröitä hivelevä kokemus. Aivan saaaairaan hyvää!
Pääruoka. Kuhaa, ohraa, sitruunaa. Annos ui voikastikkeessa, kuhafileen alta löytyy mm. selleriä ja muita rehuja. Todella todella hyvää.
Jälkiruoka. Maitosuklaata, mustaherukkaa, hasselpähkinää. Ihan tulee vesi kielelle nyt tässä kirjottaessa.
On muute helevetillinen nälkä.
Berthassa lasku tuodaan pöytään lompakon sisällä. Oli nahkalompakkoa, kamelinnahkaa ja vaikka mitä hienoja. Jostain syystä meidän pöytään kannettiin tällainen ja vähän kyllä hymyilytti.
Lazy eeyore.
Ah. Nyt en enää kestä, niin hirveä näkä, että pakko lähteä pilkkomaan sipulia.
