JA TAAS

Sinä saat sinä saat minut raivon valtaan

EIKU

Siis taas uusi ulkoasu. Voisin vannoa että kohta löydän sen yhden ja ainoan. Vitti, meikä on nyt kauppaopiston naikkonen. Ollut jo KAKSI päivää. Meinasin lintsata kyllä jo heti huomenna. Mutta päädyin toisiin aatoksiin ja olemaan kunnon kansalainen.

Ehhehe. Tänään luvassa ultimateturvotusruokaa, hengailua himassa (eli koneella) ja kuvakooste Jurassic Rockista. Mitään tekstiä mä en viikonlopusta ala sisältäni suoltamaan, koska pääni on harvinaisen tyhjä koko kekkereiden osalta. Koko festari oli vain yhtä humua, sumua, naurua ja hyvää.

Tukkaepisoidi vol.1

Värjäsin kuontaloni. Paketin kylki lupaili punaista. Tulos oli jokseenkin violetti. Sitten tuli itku.

Että sillälailla saatana. Kävelin kauppaan ja tuhlasin paljon pennosia ja ostin värinpoiston ja punaisen värin. Mulla on kaksi vaihtoehtoa: 1. värinpoisto ja punainen väri ja 2. antaa olla. Tai 3. musta.

Enkä oo vielä päättänyt mitä teen. Mutta onneksi äiti on aina oikeassa. Joten.. to be continued.



P.s. HUOMENNA MIKKELIKIKKELI JURRIJURASSIC!

TÄH

Ja siis sanonko että "vittu!" taas. Mikä miehiä vaivaa?
Jos kaksilahkeinen kertoo yksilahkeiselle, että haluaa "paljon ruokaa" ja että on tulossa "kymmenen jälkeen" yksilahkeisen luo, eikö se tarkoita sitä, että jokaisen itseään ja kaksilahkeistaan kunnioittavan yksilahkeisen pitää laittaa itsensä nyrkin ja hellan väliin ja tehdä kauhea satsi makaroonilaatikkoa ja salaattia niin, että ruoka on yhdeltätoista vielä lämmintä ja tuorettahyvää, jotta kaksilahkeinen voisi sitä sitten tyytyväisenä nassuunsa napostella. Eikö?
Miksi kello on jo yksi ja yksilahkeinen odottelee edelleen kaksilahkeista syömään? Miksi kaksilahkeinen ei ota puhelinta käteensä ja kerro tulevansa myöhemmin tai että tuleeko ollenkaan? Miksi kaksilahkeinen tekee niin, kun tietää tasan tarkkaan, että yksilahkeinen ja ruoka odottaa. Yksilahkeinen odottaa myös pyöräänsä, jonka kaksilahkeisen piti palauttaa tänä iltana! Miksi kaksilahkeinen toimii kuin IDIOOTTIPASKAKASAPERSENAAMAHOMO?!!!VITTU?

We didn't find the cat :(

Kissaa ei löytynyt, mutta meillä oli oikein mukaisa Haapamäki sightseeing -reissu. Seitsemän tuntia maailman kämäsimmässä kyläpahasessa meni yllättävän vaivattomasti kissitellessä ja huudellessa Ruojaa. Bongasimme matkallamme mm. Saapasjalkakissan, Ultimatepulsun ja Martti Vainion.

Ruojaa mä metsästän..

This is Aspenhill.

Ilman kissaa ei naurata.

Pihamaa

Ullakko

Tässä on minun kaveri Pertti.

Ei oo lautanen vielä tyhjä!

Kuvan sanoma in my heart

Well hello my friend

A beautiful view of the attic window

Kilju-Sepon olohuone.

Kilju-Sepon aamupala: Nalle neljän viljan hiutaleita ja Marinolia.

Väärä kissa

Bää! "Missä on Jimi, maailman paras kreikkalainen lammaspoika?"

Haapamäki - Höyryveturien ja ihmisraunioiden luvattu maa

Tyhjä on 8(

RUOJAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA!

Mun silmät ei nää.. ja sydän ymmärtää!

Eilinen postaus jäi vähän kesken. Aloitin kertomalla miten mun päivä alkoi, mutta en kertonut, että miten se päättyi. Nyt voin paljastaa, että loppuillan mm. istuin koneella ja poltin tupakkaa ja nukuin.

Tänään piti herätä aikaisin ja lähteä heti aamupäivästä kaupunkiin kiertelemään kirppareita ja kirjakauppoja. Mission accomplished: herätys klo 11.30 ja kohti kaupunkia n. klo 15.30. Kivasti!
Tänään oli kuitenkin hyvä päivä. Koska päätin sen heti aamusta.
Tammelan Fidasta löytyi Levikset ja kiva neule. Kirjaston setä antoi mulle alennusta tulosteista, koska mun kissa on kateissa. Kirjakaupoista löytyi vihkoja, teippiä ja pinkkejä muistilappuloita. Koulun alkuun on 6 päivää, laskin ihan itse eilen. Siis tänään.
Kaupunkireissun huippuhetki oli kaupoissa pyörimisen ja kiukuttelun (tällä kertaa kiukutteli joku muu ku mä!) jälkeen jonottaa Zarilloon ainoastaan 20 minuuttia ja saada ruoat pöytään alle viidessä minuutissa. Nam! Mutta mulla taitaa olla alkoholiongelma, ku ei oikein maistunut. Edes hampurilaisen reunalla. Höh.
Nyt ei oikein aivo toimi, olen siis hiljaa.

Pulsu

Pulsupariskunta

Niin ja taas on uusi headeri kakkiksella. Kyllä mä vielä joku kaunis päivä siihen keksin sellaisen joka on ja pysyy ja eikä lähde pois.
Nyt uinahtelemaan. Huomenna early Pena catches the cat. Siis kissaa etsimään Haapamäelle. Ja hyvässä seurassa. Toivottavasti reissu ei ole täysin turha ja Ruoja saadaan kotiin.

Maanantai - eli tänään

Mun päivä alkoi sillä, että makasin puoliunessa painajaisessa äitin sängyssä aivan hiestä märkänä ja äiti herätti.  Se oli repinyt kaikki petivaatteet sängystä pois, aikeinaan tietysti laittaa puhtaat tilalle. Huomaskohan se, että meikä veteli sikeitä siinä. Huomas se, ja vei multa peiton. PEITON! Oli väärä jalka se, millä nousin ylös.
Tavallisen suihku, aamupala, kahvi ja  rööki -rutiinin sijaan ohitin kolmasosan litaniasta ja siirryin saman tien siihen parhaaseen, eli röökiin, koska vitutti. Vierailin toki ensin vessassa harjailemassa hampaitani ja huomasin ilokseni pesukoneen jyskyttävän, joten tiesin joutuvani kulkemaan koko päivän pitkin Herwoodia rasvafledalla ja hiki-iholla, vitun pesukone vei mun suihkuvuoron. Vittu sitä vitutuksen vituttavaa määrää. Mutta onneksi rasvafledahiki-iho-outlookki ei eroa massasta Hervannassa.
Aamukiukku on ehkä pahin kiukku. Pena on silloin arvaamaton.
Heitin veljeäni puhelimella. Syystä että? Veli ärsytti. Se heitti mua tyynyllä. TYYNYLLÄ.
Anger Managementtia mulle heti aamusta kiitos!? Kahvia ja leivoksia ja sydämiä sänkyyn, niin päiväsi on pelastettu ja todennäköisesti et tule saamaan osumaa puhelimesta!

Siitähän tuli sitten paha mieli. Tavaroilla heitteleminen on typerää ja riitely on hirvitys. Anteeksi. Kuitti.

Muutaman kahvikupillisen ja aamuröökin jälkeen olo kummasti helpotti. Lähdimme valumaan kohti Herwoodin pimeitä ja vaarallisia huudeja. Ensimmäinen levähdyspaikka oli veljeni tuleva koulu. Rehtorin hengitys haisi navetalta ja koulu oli ankea. Yhdessä luokassa oli älytaulu ja pihassa keinuja!

Äiti tahtoi keinua ylösalasympäriämpäri. Sillä on muuten siisti rotsi.

TERVETULOA KOULUUN! Sanoi Pena. Eiku toi lappu tossa ovessa. Mut oli pakko saada samaan kuvaan sen kanssa!

Innokas koululainen ei ymmärtänyt pysyä poissa kameran edestä. Näin siinä käy.

Koulun navetalta tuoksahtava rehtori kysyi multa, että olenko mä menossa yläkouluun. :------------------D Sit se pyysi anteeksi, ku kerroin että oon käyny lukion. Minä luulin, että se oli vitsi. Ei ollut. Kelatkaa. Näytänkö mä yläasteelaiselta, vieläkin? Kannattaiskohan sen naikkosen syödä vähän vähemmän lehmänpaskaa ja vähän enemmän vaikka hommata rilleihinsä vahvemmat linssit?

Sitten me mentiin Työkkäriin. Sinne oli pitkä matka. Ärsyttävä ilma. Tuuli, ei tuullut, paistoi aurinko, ei paistanut. Sai jatkuvasti heittää rotsin niskaan ja pois ja arskat päähän ja pois.
Työkkärissä oli tylsää. Niinku aina. Avoimia työpaikkoja työkkärin nettisivuilla tarjolla vaikka kuinka. Eiku vaan hakemuksia eteenpäin! Dressmannin myyjäksi vai Glitterin tädiksi? Ollakko nakki vaiko makkara.

Sitten Subway, ruokaa ja Holkerin kuolemaa lehden etusivulla. Höh. Ei juo Harri enää kahvia.
Vapaavalinnasta löytyi hiusväri ja Geishapatukka. Sitten suuntasimme Filmtowniin palauttamaan eilistä leffaa. Päätimme pistäytyä viereisessä Lähetystori Fidassa. Ja oli muuten paras kirpparipistäytyminen ikinä!!!!!!

Siis Voi Hyvänen Mooses mikä setti! Laukun sain äitiltä ja se on äitin vanha, mutta farkut, kenkät ja arskat 12,80€ ja kenkät maksoi eniten tietty! Eivät ole makkaranhalpaa nämä yksilöt.

Dr Denim Jeansmakersin mustat snapit, kokoa 32/32, meni siis Juonioiselle lahjaksi. Viime viikolla uhkailin ostavani miähelle pöksyt, kun edellisistä pillipöksyistä loistaa perseen kohdalta jo vähän liian pitkälle punaista kalsaria. Varauduin tekemään lompuukkini ammottavan aukon housuostoksen kohdalla, mutta eipä tarvinnut! Nelijä jewroa. Jumankekka.

Kengät. Aitoa nahkaa. Täydelliset jalassa. 8€. Musta tuntuu että ne hymyilee mulle tuosta kuvasta. 

Seuraava tavara on löytöjen löytö, kaikkien löytöjen äiskä (tai isi):

Luulin ensisilmäykseltä niiden olevan kopiot. Sitten mä otin ne käteeni.
Nauroin ja lähdin onnellisena kassan kautta kotiin.
Olis varmaan kannattanut tunkea tänään pelikoneeseen muutama euro tai vaikkapa laittaa lotto vetämään.
Olis varmasti tullut ziljoonia tällä zäkällä.


Onni on nyt vain olla.

Sunnuntai

Onneksi keli suosi meidän näkötornireissua, kuten kuvista näkyy. Huipulla tuuli, mutta oli ihan huippua! Eikä ollu edes rapulaa. Paitsi Paskalla.
Suunniteltiin että pian täytyy päästä tuonne metsiin mustikkaan ja SIENELLE!

Oli kyllä hurja Tampere sightseeing -viikonloppu: tsillailtiin näkötornin lisäksi mm. Hervannassa, Pirkkalassa, Rauhaniemessä, keskustassa ja baarissa. Ajeltiin myös autolla ja bussilla nro Y23 ympäri Mansea.
Iipukka ja Oksu on aika kivoja.

Ja Näkötornin kahvilan munkki on parasta ikinä! Ekaa kertaa maistoin ja suhtauduin kaikesta hehkutuksesta johtuen siihen sokerikasaan ihan vähän vaan skeptisesti. Mutta jouduin pettymään, kun munkki maistuikin aivan taivaalliselta!

Illalla namuja ja The Expendables. Muskelia ja irtokarkkia. Jason Statham, menisitkö kanssani naimisiin?

Lauantai

 Tarvitseeko muuta sanoa.

Patongeista huolimatta

Mulla on hyvä fiilis. Fiilistä tässä ja tässä:

Pala Camdenia

Mistä on pieni Pena tehty? Isistä ja Äitistä.