Ilta lähti käyntiin oikein mallikkaasti: junat ja kuskit ajelivat perille ajallaan, aurinko möllötteli mukavasti, hiki virtasi noroina otsilla, roudaus ja soundcheckkoslovakia sujuivat mutkitta, Soppabaarin pastat ja keitot maistuivat rakkaudelle, hotellin ovikoodi muistettiin jopa ulkoa ja fiilis oli aivan täysin kohdillaan. Backstagella oli jälleen helevetin kuuma ja kaappi täynnä helevetin kylmää. Nam. Hotellissa oli ILMASTOINTI!
Etkot oli ohi liian nopeasti eikä kukaan, paitsi valomies, tajunnut ennen keikkaa ottaa nestehukkaansa jallun sijasta vettä.
Puoli tuntia vuorokauden vaihtumisen jälkeen orkesteri nousi pikku housuhumalassa lavalle. Keikka potkittiin käyntiin ja muutaman biisin jälkeen rytmiryhmää alkoi vituttaa.
Ensinnäkin Iron Maiden, Ruisrock, Tammerkosken sillalla, helteet, avonaiset terassit ja muut keikat samassa kaupungissa, mm. Ari Koivunen olivat veloittaneet yleisömääräämme, eikä meininki vakuuttanut.
Yritimme kuitenkin parhaamme mukaan pitää fiilistä yllä ja tunnelmaa katossa. Mutta sekin ilo muuttui itkuksi, kun Paskan kitaravahvistin päätti sanoa itsensä irti kosteusvauriosta johtuen ja päästeli suustaan lähinnä konekivääriä muistuttavaa melua.
Kuuro valomies ei kuullut/ymmärtänyt pyyntöjämme koskien talossa majailevaa toista vahvistinta ja käski Paskan lopettaa soittaminen siihen paikkaan. Suututti.
Vedimme yhden biisin ilman toista kitaraa ja ei se vain toiminut. Ihan sama, mitä yleisö tykkäsi, mutta yhtyeen teki mieli heittää pillit pussiin ja lähteä bäkkärille tyhjentämään pulloja.
Solisti otti kuitenkin sarvet kouraan ja kissan pöydältä ja lähti hakemaan itsellensä ämyriä. Sillä välin muu orkesteri "viihdytti" yleisöä neljällä soinnulla ja muutamalla rumpusoololla.
Paska saikin kuin saikin roudattua varavahvistimen lavalle ja pienen säädön jälkeen soitto jatkui. Tosin hautajaisfiiliksissä. Soittelo ei myöskään kulkenut normaaliin tapaan. Eli ei hyvin, vaan ihan päin vittiä.
Pari viimeistä biisiä meni jo voiton puolelle, mutta helpotus oli suuri, kun pääsi lavalta alas ja bäkstagelle rauhoittumaan baarikaapin kanssa.
Kaapin sisältö piristi ja jatkot olivatkin episoidin aiheuttamasta pienestä masennuksesta huolimatta erittäinkin loistavat! Tuntia ennen ravintolan sulkeutumista kaappi oli tyhjä ja uskaltauduimme ulostautumaan takahuoneesta ja eiku Tequilat naamaan ja tanssilattialle joraamaan Arttu Wiskaria. Eiku. Ja "sätämään"! Sekavat tunnelmat.
Seuraava aamu alkoi Omenahotellissa niinkin pirteästi Pokemonien ja Arja Korisevan siivittämänä, että koko porukan oli pakko lähteä ensi töikseen poliisiasemalle testaamaan ajokuntonsa.
 |
| Aamupirteytemme tiivistyköön tähän kuvaan. |
"Noniin menkääs nyt naiset pois siitä poliisin eturivistä että oikeat ihmiset pääsee puhaltamaan!"
Meillä oli lukuisia tunteja aikaa ennen roudaustalkoita, joten päätimme lähteä aiheuttamaan yleistä pahennusta Jyväskylän keskustaan.
 |
| Joka naisen unelma! Testata kylmävahaliuskaa miehen säärikarvoihin. |
 |
| Happy ending. Hyvä ruoka, parempi mieli. |
KIITOS AASIT JA PUB KATSE!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti