Ei täs mitään, kunhan huutelen. Väsytä ei yhtään ja huomenna pitäisi olla koulussa kello kahdeksan viisitoista. Univelat tuli kyllä kuitattua viikonloppuna aika mainiosti, kolme päivää kestänyt krapula ehkä syynä siihen. Huhhu.
Oon yrittänyt tänään valuttaa energiaani ulos kaikin mahdollisin keinoin. Siivosin, pesin pyykkiä, vein roskia, tiskasin ainakin neljä kertaa, leivoin pullaa, soitin kitaraa, tein läksyjä, soitin mummolle, kävin koulussa, soitin äitille, soitin veljelle, jumitin läppiksen näppäimistön ja mitä viälä. Väänsin neljäkymmentä vatsalihasta.
Pirteä olen ku pieni peipponen ja hymy pyllyssä ku elämä on niin kivaa.
En tehnyt viikonloppuna MITÄÄN. No okei tein. En käynyt baarissa. Kävin töissä, kahvilla ja salilla. Siinä se. Kaupassakin saatoin käydä. Ehkä. En muista. Mutta mulla on ihan sikana tyhmiä kuvia, jotka odottaa ulospääsyään kovalevyni uumenista! "Jee."
 |
| Kylmäsavulohi-rucola-mozzarella-aurinkokuivattu tomaatti - MY LOVE! |
 |
| Hei, mulla on krapula! Kuka sä oot |
 |
| Nii.. |
 |
| Omnom |
 |
| Lauantai aamu - valmiina töihin ja ihmisten ilmoille? Not. |
 |
| Ylläri reeniksellä |
 |
| TÄÄ ON TÄÄ SININEN HETKI! |
 |
| Meitsi vähä tiskaa |
 |
| Ja ei ne pullatkaa nyt ihan hirveesti palanu. Vaimoainesta. |
 |
| Tässä meitsi vähän ees yrittää hymyillä. |
Tidii. Vieläki vähä hapottaa torstain jäljiltä. Nyt pidän tipattoman viikon, koska en ehtisi edes poiketa edes pienesti olusella. Huuto kantautuu nytkin keskustasta päin, mutta mä pidän pintani. Koska vahva oon. Koska kävin eilen sunnuntaipuntilla. Evelle pusuja.
Joo, hektiset ajat on edessä. Seuraavat kaksi päivää kuluu kaavalla koulu-töitä-reenit ja torstaina päivä kuluu hyvin tiukasti aamusta ilta kahdeksaan Hämeenkadun Clas Ohlsonilla. Saa tulla morjestaa ja ottaa jonkun kivan kukkasen poskeen. Meitsi tarjoo.
Perjantaina alkaa bileet ja ne jatkuu näillä näkymin koko seuraavan viikon. Mutta ei hätää, onhan silloin hiihtoloma!
Lomalla aion ainakin reenata, käydä Tukholmassa kääntymässä misujen kanssa ja tuhlata miljoonasti rahaa, soittaa vitin kovan keikan jou-talolla, nähdä ihmisiä ja juua bissee Juonin kans koska kaksi vuotta kahden vuoden takaisesta hiihtolomasta. NII.
Nyt mä voisin sanoa heipat ja urvahtaa. URVAHTAA! Ehkä paras sana aikoihin. Urvahdus. Zzzz. Ja YLE Puhe.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti