torstai 11. elokuuta 2011

We didn't find the cat :(

Kissaa ei löytynyt, mutta meillä oli oikein mukaisa Haapamäki sightseeing -reissu. Seitsemän tuntia maailman kämäsimmässä kyläpahasessa meni yllättävän vaivattomasti kissitellessä ja huudellessa Ruojaa. Bongasimme matkallamme mm. Saapasjalkakissan, Ultimatepulsun ja Martti Vainion.

Ruojaa mä metsästän..
This is Aspenhill.
Ilman kissaa ei naurata.
Pihamaa
Ullakko



Tässä on minun kaveri Pertti.

Ei oo lautanen vielä tyhjä!
Kuvan sanoma in my heart


Well hello my friend


A beautiful view of the attic window
Kilju-Sepon olohuone.
Kilju-Sepon aamupala: Nalle neljän viljan hiutaleita ja Marinolia.
Väärä kissa

Bää! "Missä on Jimi, maailman paras kreikkalainen lammaspoika?"
Haapamäki - Höyryveturien ja ihmisraunioiden luvattu maa


Tyhjä on 8(

RUOJAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA!

tiistai 9. elokuuta 2011

Mun silmät ei nää.. ja sydän ymmärtää!

Eilinen postaus jäi vähän kesken. Aloitin kertomalla miten mun päivä alkoi, mutta en kertonut, että miten se päättyi. Nyt voin paljastaa, että loppuillan mm. istuin koneella ja poltin tupakkaa ja nukuin.

Tänään piti herätä aikaisin ja lähteä heti aamupäivästä kaupunkiin kiertelemään kirppareita ja kirjakauppoja. Mission accomplished: herätys klo 11.30 ja kohti kaupunkia n. klo 15.30. Kivasti!
Tänään oli kuitenkin hyvä päivä. Koska päätin sen heti aamusta.
Tammelan Fidasta löytyi Levikset ja kiva neule. Kirjaston setä antoi mulle alennusta tulosteista, koska mun kissa on kateissa. Kirjakaupoista löytyi vihkoja, teippiä ja pinkkejä muistilappuloita. Koulun alkuun on 6 päivää, laskin ihan itse eilen. Siis tänään.
Kaupunkireissun huippuhetki oli kaupoissa pyörimisen ja kiukuttelun (tällä kertaa kiukutteli joku muu ku mä!) jälkeen jonottaa Zarilloon ainoastaan 20 minuuttia ja saada ruoat pöytään alle viidessä minuutissa. Nam! Mutta mulla taitaa olla alkoholiongelma, ku ei oikein maistunut. Edes hampurilaisen reunalla. Höh.
Nyt ei oikein aivo toimi, olen siis hiljaa.



Pulsu



Pulsupariskunta

Niin ja taas on uusi headeri kakkiksella. Kyllä mä vielä joku kaunis päivä siihen keksin sellaisen joka on ja pysyy ja eikä lähde pois.
Nyt uinahtelemaan. Huomenna early Pena catches the cat. Siis kissaa etsimään Haapamäelle. Ja hyvässä seurassa. Toivottavasti reissu ei ole täysin turha ja Ruoja saadaan kotiin.

Maanantai - eli tänään

Mun päivä alkoi sillä, että makasin puoliunessa painajaisessa äitin sängyssä aivan hiestä märkänä ja äiti herätti.  Se oli repinyt kaikki petivaatteet sängystä pois, aikeinaan tietysti laittaa puhtaat tilalle. Huomaskohan se, että meikä veteli sikeitä siinä. Huomas se, ja vei multa peiton. PEITON! Oli väärä jalka se, millä nousin ylös.
Tavallisen suihku, aamupala, kahvi ja  rööki -rutiinin sijaan ohitin kolmasosan litaniasta ja siirryin saman tien siihen parhaaseen, eli röökiin, koska vitutti. Vierailin toki ensin vessassa harjailemassa hampaitani ja huomasin ilokseni pesukoneen jyskyttävän, joten tiesin joutuvani kulkemaan koko päivän pitkin Herwoodia rasvafledalla ja hiki-iholla, vitun pesukone vei mun suihkuvuoron. Vittu sitä vitutuksen vituttavaa määrää. Mutta onneksi rasvafledahiki-iho-outlookki ei eroa massasta Hervannassa.
Aamukiukku on ehkä pahin kiukku. Pena on silloin arvaamaton.
Heitin veljeäni puhelimella. Syystä että? Veli ärsytti. Se heitti mua tyynyllä. TYYNYLLÄ.
Anger Managementtia mulle heti aamusta kiitos!? Kahvia ja leivoksia ja sydämiä sänkyyn, niin päiväsi on pelastettu ja todennäköisesti et tule saamaan osumaa puhelimesta!

Siitähän tuli sitten paha mieli. Tavaroilla heitteleminen on typerää ja riitely on hirvitys. Anteeksi. Kuitti.

Muutaman kahvikupillisen ja aamuröökin jälkeen olo kummasti helpotti. Lähdimme valumaan kohti Herwoodin pimeitä ja vaarallisia huudeja. Ensimmäinen levähdyspaikka oli veljeni tuleva koulu. Rehtorin hengitys haisi navetalta ja koulu oli ankea. Yhdessä luokassa oli älytaulu ja pihassa keinuja!

Äiti tahtoi keinua ylösalasympäriämpäri. Sillä on muuten siisti rotsi.

TERVETULOA KOULUUN! Sanoi Pena. Eiku toi lappu tossa ovessa. Mut oli pakko saada samaan kuvaan sen kanssa!

Innokas koululainen ei ymmärtänyt pysyä poissa kameran edestä. Näin siinä käy.

Koulun navetalta tuoksahtava rehtori kysyi multa, että olenko mä menossa yläkouluun. :------------------D Sit se pyysi anteeksi, ku kerroin että oon käyny lukion. Minä luulin, että se oli vitsi. Ei ollut. Kelatkaa. Näytänkö mä yläasteelaiselta, vieläkin? Kannattaiskohan sen naikkosen syödä vähän vähemmän lehmänpaskaa ja vähän enemmän vaikka hommata rilleihinsä vahvemmat linssit?

Sitten me mentiin Työkkäriin. Sinne oli pitkä matka. Ärsyttävä ilma. Tuuli, ei tuullut, paistoi aurinko, ei paistanut. Sai jatkuvasti heittää rotsin niskaan ja pois ja arskat päähän ja pois.
Työkkärissä oli tylsää. Niinku aina. Avoimia työpaikkoja työkkärin nettisivuilla tarjolla vaikka kuinka. Eiku vaan hakemuksia eteenpäin! Dressmannin myyjäksi vai Glitterin tädiksi? Ollakko nakki vaiko makkara.

Sitten Subway, ruokaa ja Holkerin kuolemaa lehden etusivulla. Höh. Ei juo Harri enää kahvia.
Vapaavalinnasta löytyi hiusväri ja Geishapatukka. Sitten suuntasimme Filmtowniin palauttamaan eilistä leffaa. Päätimme pistäytyä viereisessä Lähetystori Fidassa. Ja oli muuten paras kirpparipistäytyminen ikinä!!!!!!



Siis Voi Hyvänen Mooses mikä setti! Laukun sain äitiltä ja se on äitin vanha, mutta farkut, kenkät ja arskat 12,80€ ja kenkät maksoi eniten tietty! Eivät ole makkaranhalpaa nämä yksilöt.



Dr Denim Jeansmakersin mustat snapit, kokoa 32/32, meni siis Juonioiselle lahjaksi. Viime viikolla uhkailin ostavani miähelle pöksyt, kun edellisistä pillipöksyistä loistaa perseen kohdalta jo vähän liian pitkälle punaista kalsaria. Varauduin tekemään lompuukkini ammottavan aukon housuostoksen kohdalla, mutta eipä tarvinnut! Nelijä jewroa. Jumankekka.


Kengät. Aitoa nahkaa. Täydelliset jalassa. 8€. Musta tuntuu että ne hymyilee mulle tuosta kuvasta. 


Seuraava tavara on löytöjen löytö, kaikkien löytöjen äiskä (tai isi):




Luulin ensisilmäykseltä niiden olevan kopiot. Sitten mä otin ne käteeni.
Nauroin ja lähdin onnellisena kassan kautta kotiin.
Olis varmaan kannattanut tunkea tänään pelikoneeseen muutama euro tai vaikkapa laittaa lotto vetämään.
Olis varmasti tullut ziljoonia tällä zäkällä.


Onni on nyt vain olla.



maanantai 8. elokuuta 2011

Sunnuntai







Onneksi keli suosi meidän näkötornireissua, kuten kuvista näkyy. Huipulla tuuli, mutta oli ihan huippua! Eikä ollu edes rapulaa. Paitsi Paskalla.
Suunniteltiin että pian täytyy päästä tuonne metsiin mustikkaan ja SIENELLE!

Oli kyllä hurja Tampere sightseeing -viikonloppu: tsillailtiin näkötornin lisäksi mm. Hervannassa, Pirkkalassa, Rauhaniemessä, keskustassa ja baarissa. Ajeltiin myös autolla ja bussilla nro Y23 ympäri Mansea.
Iipukka ja Oksu on aika kivoja.

Ja Näkötornin kahvilan munkki on parasta ikinä! Ekaa kertaa maistoin ja suhtauduin kaikesta hehkutuksesta johtuen siihen sokerikasaan ihan vähän vaan skeptisesti. Mutta jouduin pettymään, kun munkki maistuikin aivan taivaalliselta!

Illalla namuja ja The Expendables. Muskelia ja irtokarkkia. Jason Statham, menisitkö kanssani naimisiin?

Lauantai




 Tarvitseeko muuta sanoa.





perjantai 5. elokuuta 2011

Patongeista huolimatta

Mulla on hyvä fiilis. Fiilistä tässä ja tässä:




Pala Camdenia





Mistä on pieni Pena tehty? Isistä ja Äitistä.




Leipäjono Tampereen Keskustorilla vain kasvaa. Lähikaupan yhden euron Ranskasta tuotu ja Ranskassa leivottu leipäpussi ei manselaisille kelpaa. Ennemmin jonotetaan monta tuntia sitä yhtä saatanan patonkia, koska kaikki muutkin tekevät niin, koska se nyt vaan on niin helevetin hienoa! Ja kun se on tuoretta se leipä ja niin ihanaa ja sen leivän myy ihana Pierre Antoine, eikä lähikaupan Tarmo-Seppo!
Me vedettiin aamupalaksi pikkusiskon kanssa Saarioisen esanssilla maustetut ja suojakaasuun pakatut ja mikrossa lämmitetyt Kirjolohikiusaukset, päiväruoaksi Heseateriat ja jälkkäriksi pehmikset Valion kioskista. Jälkkärin jälkkäriksi vielä maankuululta ranskalaistorilta pussillinen lisäainekarkkia. 100g makeisia 2,50€!!!!! HALPAA KU MAKKARA!!

Somaliassa on kuollut viimeisen kolmen kuukauden aikana 20 000 alle 5-vuotiasta lasta nälkään. Ja luku vain kasvaa, kertoo Helsingin Sanomat.

Vittu.

torstai 4. elokuuta 2011

Darra ja ruoka

Minä rakastan tulista ruokaa. Lempimausteeni on chili. Chiliä on oltava, muuten en syö! Perkele. 
Olen nauttinut kyseistä ainetta monissa eri muodoissa ja tilanteissa ja ruoissa ja kaikessa ja irvistelemättä, mutta viime päivinä olen kokenut kyllä jotain ennenmaistamatonta. 
Äiti toi Hervannan lähikaupastaan mulle vähän Intialaista chiliä. 
Tehtiin toissapäivänä Juonin kera iltaruuaksi tylsää kanaa ja nuudelia. Sen enempää miettimättä ja maistelematta Juoni heitti kanan sekaan kuusi chiliä. Nämä chilit, "linnunsilmät" ovat pieniä ja harmittoman näköisiä, korkeintaan 5cm pitkiä kuivattuja pötkylöitä, mikä ehkä hieman hämää viatonta ruoanlaittajaa. No, eipä ollut kana ja nuudeli enää tylsää kuuden pötkylän jälkeen. Oli aika kuumaa. Tosi kuumaa.
Tänään ajateltiin vääntää krapulan kunniaksi mahdollisimman kevyt ateria. Kasvissosekeitto ja jälkkäriksi pannari. Heitin keiton sekaan Koskenlaskijan ja kerman lisäksi kaksi chiliä. Oli silmät tippua tulisuuden vuoksi. Darrassa varsinkin tuntui todella maukkaalta.

Extra hot. Pitäiskö opetella lukemaan
Mikä "pieni, mutta pippurinen"..
Kasvissosekeitto loves Raejuusto.

Eijjole koiraa karvoihin katsominen ei.

MUTTA ONNEKSI ON PIIMÄÄ!

NII! Ja viixet!

Juonin vääntämä pannukakku. Tästä kuvasta huokuu sen rasvaisuus.
Se siitä kevyestä sitten. Krapularuokaa parhaimmillaan täh.
Nyt kyllä Nukkumatin ja Jounin väliin, että jaksaa huomenna olla pirteä ja juosta 10-vuotiaan kanssa ympäri kaupunkia.
Puspus.

http://www.spicesofindia.co.uk/acatalog/Indian-Food-TRS-Chillies-Red-Extra-Hot.html

I am possessed by a wicked witch

LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA LOMA ON KIVA!


Ja tuolta näyttää meikän kämppä ku meikä alkaa lomailemaan. Oikeasti huone oli levällään siitä syystä, että vaihdoin huonekalujen järjestystä ja siivosin samalla koko huushollin. Eiks se siltä näytä hä. Kolme päivää siinä vierähti. Muistin ottaa tuollaisen "ennen"-kuvan mutta "jälkeen"-kuva unohtui. Sellainen ehkä joskus. 

Eilen piti lähteä heti aamusta kaupunkiin hoitamaan asioita ja ostelemaan juttuja. Puoli kuuden aikaan (illalla, tietty) sain kammettua itseni liikkeelle ja kävin jopa Clas Ohlsonilla ja Äxässä. Ja äitin kanssa välipalalla Fransmannissa. Tilasin vihreän salaatin, 6e. Perkuleen ravintola-annokset. Säälittävä koko, mutta helvetin hyvä maku.
Eilen myös mun ihana pieni basistiaasini saapui Särkänniemiöimään avomiehekkeensä kanssa ja sovimme reffit illaksi. Känniksihän se sitten repesi. 



Onneksi on kamera, jonka mielenkiintoista sisältöä voipi sitten selailla aina seuraavana päivänä. Olin eilen aivan todella OI TUUBA. Kotimatkalla mm. kaahasin pyörällä miten ja minne sattuu ja kuulin myös juttua, että olin ajaa jotain elävää objektia päin. Niinku ihmistä. Lopulta vauhdin hiljetessä tanko lähti lapasesta ja kaaduin. Jouni kyydissä. Kuski vain nauroi. 

Nyt on darra. Huomenna Paska tulee tänne ja jää tänne eikä mee ikinä pois!!!!1 Tykkään tosi kovasti. Viikonlopun suunnitelmat ovat siis selvät: huomenna päivällä pikkusiskon kanssa kaupungille, illalla jotain, varmaankin Paskaa ja lauantaina Slut Walk, Tervetuloa Tampereelle sightseeing ja terde. Saa nähdä miten kalja maistuu, vai maistuuko ollenkaan. Hmm.